Elokuun 2017 parhaat
Hannamari Rahkonen
Paras matka suuntautui Norjaan Lofooteille, josta käsin itse asiassa kirjoittelen tätäkin postausta (ajamme juuri tunnelissa meren alla). Olemme molemmat Tuomaksen kanssa pyörineet Pohjois-Norjassa aiemmin, joten päätimme jo keväällä vaatimattoman telttareissun kaipuussamme seuraavan kohteen olevan Lofootit. Otimme allemme vanhan ranskalaisen nelipyöräisemme, ystävämme Benin ja kontillisen eräilyyn tarpeellista tavaraa sekä ruokaa. Ajoitus reissulle oli täydellinen, sillä elokuun lopussa ja syyskuun alussa turistimassat ovat jo häipyneet.
On ollut mahtavaa tehdä matkaa yhdessä hyvän jengin kanssa, valokuvata, syödä trangialla kokattua lämmintä ruokaa sateessa, käpertyä iltamyöhäisellä untuvamakuupussin sisuksiin ja herätä aamulla lampaiden määkimiseen. Ajaa sivuteille ja löytää aarrerantoja, kahlata merivedessä ja ihailla pilvimassoihin katoavia vuorenhuippuja.
Rentouttavin juttu on ollut aarteenmetsästys (simpukoiden kerääminen) Lofoottien varrella löytyneiltä merenrannoilta. Ne yksinkertaiset asiat, mitä tähän voi muuta sanoa.
Paras asia ovat olleet ehdottomasti ystävämme, joita ilman kesän viimeinen kuukausi näytti kauneimman puolensa sadesäilläkin. On täysin mahdotonta pukea sanoiksi sitä tunnetta, joka syntyy siitä, että ympärillä on juuri oikeat tyypit – ne, jotka tuntuvat rakkailta perheenjäseniltä.
Paras muutos oli ottaa etäisyyttä omaan työarkeen hieman pidemmän kaavan kautta ja tehdä sen pohjalta uudelleenorganisointia. Yrittäjyys on 100 % allekirjoittaneen juttu ja tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että minulla on mahdollisuus tehdä liikkuvaa työtä.
Paras päähänpisto syntyi erään keskiyöllä päättyneen lentopallopelin jälkeen. Suuntasimme lähirannalle, laskimme kolmeen ja juoksimme vaatteet päällä jääkylmään Kemijokeen – kolmesti tottakai. Monesta asiasta en tässä elämässä tiedä, mutta aion olla mummoihmisenäkin juuri sama pölöpää, joka keksii ehdottaa tällaisia päättömiä hommia ystävilleen – samalla tietysti toivon, että tuolloinkin ympärillä on sama ennakkoluuloton kattaus tovereita.
Parhaan hankinnan tittelistä kamppailee elokuussa kaksi asiaa: uusi sohva ja tolkulliset untuvamakuupussit. Jälkimmäisistä olemme olleet ikionnellisia Norjan matkalla ja ensimmäinen tuo suurta iloa kotosalla.
Paras biisi oli Weezerin Feels Like Summer, johon kiteytyy oikeastaan koko kesän tapahtumat, ihmiset, kokemukset ja hulluus. Toinen kesän merkittävimmistä biiseistä oli Frenshipin 1000 Nights.
Paras päätös on ollut kirjoitusloman pitäminen. Kyse ei ole ollut writer’s blockista, vaan ennemminkin siitä, että oma elämä on tarjonnut niin huikeita hetkiä, ettei niitä ole todellakaan halunnut jakaa yhtään minnekään. Samalla olen saanut etäisyyttä omaan työskentelyyn ja sen muotoon – millaista haluan sen lopulta olevan.
Paras välipala taisi olla Norjan reissulla löydetyt superrapeat Sørlandin merisuolasipsit. Maistuvat erityisen hyviltä automatkoilla ja pitkän päivän jälkeen teltassa korteilla pelatessa.
Paras tunne on ollut myötäelää siinä infernaalisessa ilon määrässä, jota oma ystävä tuntenut unelmansa toteutuessa aivan absurdilla tavalla, odottamattomassa paikassa.
Kiitos kesä 2017, parempia hetkiä saa hakea.
Lue myös:
