Koti & DIY

Muutoksia ja mattohuumaa työstudiossa

Yhteistyössä Adora

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ensi vuonna vietämme reissun päällä hieman pidempiä pätkiä. Liikkuvan työarjen mahdollistaa se, että tällä hetkellä kotitoimistossamme työskentelee kaksi freelanceria – miten ylpeä olenkaan tuosta rakkaimmastani, joka on laillani hyppäämässä yrittäjän saappaisiin. Yhdessä työskentely oli meille luonnollinen valinta kaikkien yhteisten projektien jälkeen – tiesimme, että handlaamme taatusti tiiviimmänkin työarjen jaon.

Alkuun oli tosin käytävä pari keskustelua siitä milloin työtoverille sopii höpötellä – minä kun olin tottunut täyteen rauhaan enkä arvostanut keskeytyksiä ainakaan kirjoitusmoodin ollessa kuumimmillaan. Silloin uhkasivat katketa hermot ajatusten ohella. Uskon, että tällaisen sopan onnistumiseen tarvitsee tietynlaisen ihmistyypin lisäksi muutaman ekstrajutun – kuten sen, että molemmat ymmärtävät, että on olemassa työarki ja vapaa, ja että ne ovat kaksi erillistä asiaa. Näiden lisäksi soppa vaatii tärkeimpänä tietysti rutkasti rehellisyyttä ja erittäin toimivan kommunikaation. Tuntuu tosi hienolta jakaa oma työarki tästedes sellaisen ihmisen kanssa, jonka tuntee läpikotaisin ja joka toisaalta tietää sekä ymmärtää omat työskentelytavat.

Päätin jo keväällä pitää hyvin vapaan kesän – se sisälsi varsinaisen neljän viikon lomaosuuden ja sen jälkeen kaksipäiväisen työviikon elokuun loppuun saakka. Ehkä päähän on vihdoin alkanut iskostua järkeä näiden yrittäjävuosien varrella, sillä jälkikäteen tarkasteltuna voin todeta tämän päätöksen olleen yksi parhaimmista ideoistani sekä itseni että meidän perheemme kannalta. Tämä on kolmas kesä, kun olen pitänyt visusti kesälomani ja kun nyt oli mahdollisuus pidempään huiliin, otin sen enemmän kuin tervetulleena vastaan enkä toivottavasti valahda venyttelemään rajoja jatkossakaan liian tiukille. Vapaa on ollut onnistunut, sillä jälleen tuntuu kivalta palata omien töiden äärelle.

Lomalla olimme paljon poissa kotoa, mutta myös paljon kotona. Ulkomailta paluun jälkeen omat nurkat tuntuivat entistä enemmän turvasatamalta, joten aloimme laittaa nurkkia lämpöisempään sekä enemmän meidän näköiseemme kuosiin poikkeuksellisesti jo kesällä – yleensä kun tämä pesänrakennusmoodi iskee vasta näin syksyn korvilla. Ensin kotitoimisto sai pari metallihyllyä, ruokapöytä kaipaamansa tuolit päätyihinsä, olohuone elämämme ensimmäisen uutena ostetun sohvan ja vähän sitä ennen työstudion lattiaa tuli lämmittämään kauan haikailemani jättimatto Adoran Tuhat ja yksi mattoa -malliston valikoimista.

Loppukeväällä annoimme ystävillemme studiotilamme kaksi mustaa 170 x 200 villamattoa, jotka olivat meille hieman epäkäytännöllisiä. Visio oli selvä alusta lähtien: halusimme tilaan yhden vaaleamman, tismalleen 200 x 300 kokoisen villamaton sitomaan tätä nykyisellään kahdella laidalla olevaa studiotilaa paremmin yhteen ja helpottamaan siivoamista.

Meillä on isojen kodin hankintojen kanssa periaate siitä, että säästämme aina mieluummin pidempään rahaa aidoista materiaaleista valmistettuihin vaihtoehtoihin kuin ostaisimme hetken huumassa halvalla jotain mikä pitäisi uusia jo parin vuoden päästä. Esimerkiksi uusi sohva valittiin ulkonäkökriteereiden lisäksi siksi, että patjojen sisus eettisesti tuotettua höyhentä synteettisen muovin sijaan. Päällikankaaksi valitsimme tiheästi kudottua pellavan ja puuvillan sekoitetta, joka toivon mukaan patinoituu kauniisti ajan saatossa. Aidommat materiaalit vaativat usein ehkä hitusen enemmän huolenpitoa, mutta niillä on kyky hylkiä likaa (etenkin villalla), ne vanhenevat kauniisti ja kestävät parhaimmassa tapauksessa vuosikymmenestä toiseen hapertumatta. Aidot materiaalit myös hengittävät eivätkä hiosta iholla, varaavat lämpöä ja ovat useimmiten myös vähemmän kemikaaleilla kyllästettyjä.

Samat periaatteet pätivät myös mattovalintaa tehdessä. Lähtökohtana oli villamatto, sillä se on materiaalina kestävä, lämmin ja kaunis. Harkitsimme ensin studiotilaan Adoran Stouns-mattoa luonnonvalkoisessa Natural-sävyssä, mutta valkoisen lattian omistajina totesimme sen olevan ehkä kuitenkin vähän liian mitäänsanomaton ja valitsimme yksissä tuumin eläväpintaisemman Stouns Grey-sävyn. Matto on kudottu käsin ja se on täynnä huovutetusta villasta tehtyjä pampuloita, jotka tuntuvat jalkojen alla mielettömän pehmeiltä – ihan siltä kuin pumpulilla kävelisi. Matto on 70 % villaa ja 30 % puuvillaa, kyse on siis pitkäikäisestä ja laadukkaasta kumppanista. Valinta osoittautui oikeaksi, sillä nyt studiotila sai aivan erilaista ryhtiä eläväpintaisesta, joka ei kuitenkaan ole liian tumma. Olemme olleet erityisen ihastuneita myös siihen, että tästä matosta eivät erotu mitkään roskat tai pölyt. Ahkerasta imuroinnista huolimatta edelliset mustat villamatot keräsivät itseensä kaiken ja antoivat sen myös näkyä ulospäin.

Adoran matot valmistetaan Turkissa ja Intiassa ilman lapsityövoimaa – asia, josta olen erityisen tarkka. Yritys on mukana Care & Fair -organisaatiossa, jonka avulla tuetaan Adoran mattojen parissa työskenteleviä perheitä saamaan asianmukaista terveydenhuoltoa ja palkkaa, jonka avulla perheiden lapsilla on paremmat koulutusmahdollisuudet. Molemmat valmistusmaat omaavat pitkän artesaaniosaamisen mattojen kutomisen suhteen, onhan se vuosisatoja vanha taito ja siksi osa jopa maiden kulttuurillista perinnettä. Pidän todella paljon siitä, että tämä vankka osaaminen ja perinteikäs kutominen yhdistyy väri-iloittelun sijaan Adoran vaaleiden sävyjen ja skandinaavisen sekä yksinkertaisen designin kanssa.

Muutama asia täällä kotona hakee vielä paikkaansa, mutta matosta ja sohvasta on ehtinyt tulla jo koko kolmipäisen komppaniamme suosikkeja. Pampulamatto on erityisesti Riemun suosikki – heti lattialle levittämisen jälkeen hän hyökkäsi pyörimään valtoimenaan oman akselinsa ympäri, matosta tassuilla tukea ottaen. Yleensä aamuisin havahdun siihen, että toveri tapittaa minua ruskeilla silmillään matolla kyljellään köllien. Muussa tapauksessa hän on uudella muhkusohvalla villavilttien uumenissa, kuinkas muutenkaan.

Vielä riittää pientä sisustuspuuhaa ennen talven saapumista, ainakin keittiön kuusilankkupöytä on valmisteilla syyskuuksi. Kaipaan ruokailutilaan hieman väriä, sillä tällä hetkellä hallitsevina sävyinä ovat valkoinen ja harmaa. Puu on materiaalina ihanan lämminhenkinen, mutta jalat tulevat olemaan metallia. Siksi yksi vaihtoehto ruokailupöydän alusmatoksi on Adoran pirteä ja keltavalkoinen Valo-matto, joka on valmistettu villasta ja kierrätysviskoosista. Se toisi vähän kaivattua säväystä muuten niin vaaleaan ympäristöön. Jos sisustus ja matot innostavat näin syksyä vasten, ihanan asennekollegani Ida365 tontilta löytyy myös yksi ihana mattovaihtoehto Adoralta.

Adoran koko Tuhat ja yksi mattoa -mallisto on myynnissä Iskussa ja mm. Formverkistä ja Catalinasta löytyy osa valikoimasta.

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestEmail to someone

KOMMENTOI (2)
Blogi, Koti & DIY

Vakava mehikasvimania

    

Varmin kevään merkki – heti ikkunanpesutarpeen huomaamisen jälkeen – on ehdottomasti se, että löydät itsesi rautakaupasta kantamasta kotiisi selkä vääränä multapusseja ja viherkasvikekoja. Koti alkoi näyttää kevättyhjennyksen (8 Ikea-kassillista!) ja auringon paistaessa aneemiselta, syntyi tarve saada ympärilleen vähän enemmän elämää ja värejä. Viherkasvibisnekset eivät ole tällaisen kahden kukantappajan taloudessa mitään hetken huumassa tehtäviä ratkaisuja. Prosessissa on varmistuttava ensin siitä, että uudet perheenjäsenet ovat luonteeltaan sitkaita ja kestäviä – meillä eivät herkkänahkaiset yksilöt kestä.

Toivottavia ominaisuuksia ovat muun muassa silloin tällöin tapahtuvan kastelun kestäminen ja vahva eloonjäämisvietti, mikäli kävisi niin, että unohtuisivat vahingossa suoraan auringonpaisteeseen. Höpötellä tässä taloudessa kyllä osataan, eli happivajareihin vihreät toverit eivät kaiken järjen mukaan tule menehtymään.

Heitimme viikonloppuna pienen reissun myös Ikeaan ja suurin saalis löytyi viherkasviosastolta. Kotiin lähti monta mehikasvia, isompia ja pienempiä. Lempeän anoppini vastapainoksi kauppakoriin päätyi myös piikikkään eleetön anopinkieli. Näimme viherkasviosastolla myös puolimetrisen Bonsai-puun, joka oli molempien mielestä vastustamaton. Koska aiempi kokemus on osoittanut, että Bonsait kestävät Rahkosten elämäntyyliä, odotamme pitkää yhteistä tulevaisuutta optimistisin mielin!

Ostoslistalla oli kasvien lisäksi monta betoniruukkua, mutta niitä ei näkynyt mailla eikä halmeilla. Marssin lopun viimein Kodin Terraan, jossa ruukkuja oli jäljellä muutama – ostin hyllyt tyhjiksi ja silti yksi mehikasviraukka jäi vielä muoviruukkuunsa ruikuttamaan. No, tilauslistalla ollaan ja tässä jos jossakin sitkeys punnitaan.

Tällä hetkellä voisin kuorruttaa kodin jokaisen hyllyn helmivillakolla, tuolla soman boheemilla mehikasvilla, jonka hennoissa varsissa roikkuu ihania herneen näköisiä pullukoita. Kukkakaupan täti tiesi kertoa, että tämä laji sopii hyvin kaltaistemme kukkahuithapeleiden talouteen eikä ole kranttu huomiotta jäädessään. Kastelutarpeen tunnistaa siitä, että pallurat alkavat kuivuessaan mennä kurttuun. Kuulostaa helpolta.

Eilisessä multahuumassa myös vanhat peikonlehdet saivat uudet mullat ympärilleen, edelliset olivatkin jo vallan raihnaiset ja kuivat. Kevätaurinko on saanut peikonlehdet villiintymään ja ne näyttävät suoraan viidakosta napatuilta pitkine sekä huojuvine varsineen. Uutta lehteä pukkaa joka päivä – kiitollisempaa ja helpompaa kasvia saa hakea! Toivottavasti nämä uudet mehikasvit ovat samanlaista sorttia, mielelläni katselisin näitä vielä kymmenenkin vuoden kuluttua.

Lue myös: 

Kesäkukkahullun päiväkirjat

Lomapuuhia

Viikonlopun pihahommia

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestEmail to someone

KOMMENTOI (4)
Blogi, Koti & DIY

Pedissä pehmeintä pellavaa

Yhteistyössä Ada & Ina.

luonnolliset-pellavapetivaatteet-yellow-moodissaluonnolliset-pellavapetivaatteet-yellow-moodissa-6luonnolliset-pellavapetivaatteet-yellow-moodissa-5luonnolliset-pellavapetivaatteet-yellow-moodissa-4luonnolliset-pellavapetivaatteet-yellow-moodissa-3luonnolliset-pellavapetivaatteet-yellow-moodissa-2

Viimeisen vuoden aikana kodin sisustus ja kaikki siihen liittyvä into (oikeammin innottomuus) on ollut hyvin jäissä, mutta juuri nyt muutamien käytännön muutosten seurauksena on vapautunut hieman aikaa ja olemme päässeet ideoimaan mieheni kanssa kotia enemmän näköiseksemme. Se, että tavallaan toissijaiset kotiin liittyvät asiat alkavat kiinnostaa uudelleen, kertoo itselleni siitä että stressimittari on lähtenyt laskemaan. Remontin viimeistelyt (vol. 100) ovat ensimmäisenä helmikuun työlistalla, sitä ennen lomailemme ja teemme pienen reissun. Kotitoimiston sisustussuunnittelu on sekin käynnissä, mutta sitä ennen tärkein on saatettava valmiiksi: makuuhuone, tuo rauhan tyyssija.

Viime vuoden lopulla, 27 vuoden kypsässä iässä, tajusin vihdoin tilata makuuhuoneeseen pellavavuodevaatteet. Enkä enää muuhun vaihtaisi, pehmeäksi pesty pellava kun on materiaalina upean näköinen ja ihoa vasten ihan omaa luokkaansa. Aamuisin lämpimän ja painavan peiton alla meinaa viihtyä liiankin hyvin, sallittakoon se toisinaan. Omamme tilasimme Ada & Ina -brändiltä, jonka valikoimista löytyy lukemattomia ihania kangaslaatuja- ja sävyjä myös meille, jotka nukumme parhaiten jättimäisen paripeiton alla. Koska ajattomuus on aina hyvä juttu, sävyksi valikoitui Light Grey. Kangas on unelmanpehmeää ja tarpeeksi paksua näyttääkseen kauniisti laskeutuvalta. Hyvien unien ja yön myttytuntien synnyttämät rypyt kankaassa ovat vain plussaa.

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestEmail to someone

KOMMENTOI (2)
Blogi, Koti & DIY

Välikuulumisia keittiöstä

diykitchen-keittio-vanerikeittio-loftkoti-hannamarirahkonen 7diykitchen-keittio-vanerikeittio-loftkoti-hannamarirahkonen 1

Näissä kuvissa taitaakin olla sellainen keittiönnurkkaus, jota en ole aiemmin täällä näyttänyt. Nurkka on erittäin kesken edelleen, mutta olen sen verran innoissani tuosta hyllystä, että halusin jakaa vähän keittiökuulumisia kuvien muodossa. Vasta asennettujen etulevyjen ja vetimien myötä tila on paljon aiempaa rauhallisempi.

Teemme nykyisellä betonitasolla kahvit ja smoothiet, joten ylähyllyltä tulee löytymään pääasiassa jälkimmäisiin tarvittavat superfoodit ja muut päivittäisessä käytössä olevat ruoka-aineet. Mieheni teki toissa viikolla betonitason ylle 15 mm vanerista hyllyn. Etulevyt ovat samanpaksuista koivuvaneria. Mallailimme yhdessä hyllykön leveyden ja hän mittaili tarkasti, että hyllyyn tulisi mahtumaan 11 keskikokoista lasipurkkia. Hyllyn runkoa ei ole vielä näissä kuvissa käsitelty, mutta kunhan pääsen vahaushommiin niin siitä tulee yhtä vaalea kuin keittiön muusta vanerirungosta. Avonaiseksikaan hyllykkö ei jää, sillä heti kun löydämme sopivat mekanismit niin kiinnitämme etulevyn paikoilleen.

Saamme koivutasot tähän kohtaan varmaankin ensi kuun puolivälissä, jolloin keittiö saa viimeisen silauksensa.

diykitchen-keittio-vanerikeittio-loftkoti-hannamarirahkonen 4diykitchen-keittio-vanerikeittio-loftkoti-hannamarirahkonendiykitchen-keittio-vanerikeittio-loftkoti-hannamarirahkonen 9

Meillä ei ole keittiössä lainkaan kaapistoihin upotettua roskalaatikkoa, vaan käytämme ainoastaan tätä ulkomailta tilattua Wescon poljinroskista. Koska suurin osa kierrätetään, olemme parhaillaan suunnittelemassa jääkaapin ja seinän välitilaan pientä hyllykköä, johon tulee ulosvedettävä 4-5 kierrätyslaatikosto. Pitää vielä mittailla mahtuuko sinne jotkin standardikokoiset muovista valmistetut suorakulmion malliset roskalaatikot vai täytyykö nekin tehdä itse – toivottavasti ei.

Kuvan taustalla vilkkuu muuten Marimekon Tuppura-pyyhe, jonka ystäväni toi lahjaksi. Sopii meille kuin nappi silmään!

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestEmail to someone

KOMMENTOI (4)
Blogi, Koti & DIY

Viikonlopun pihahommia

autumnflowers-yellowmood-syyskukat-3autumnflowers-yellowmood-syyskukat-2autumnflowers-yellowmood-syyskukat-2-1

Viikonloppu, auringonpaiste, oma rauha, multa ja syyskukat. 

Tyhjensimme terassin kesäkalusteista jo aikapäiviä sitten, mutta kesäkukat olivat jääneet niille sijoilleen syyskiireiden alkaessa. Kuljemme terassin ohi lukuisia kertoja päivässä ja lauantaina ruukkujen sisältämät muumiokukat alkoivat kyllästyttää niin paljon, että oli aika ryhtyä toimiin. Syyskukkakaupoille siis!

autumnflowers-yellowmood-syyskukat-8autumnflowers-yellowmood-syyskukat-9

Rautakauppojen puutarhamyymälät notkuivat odotetusti Callunoita ja marjapuuron värisiä kanervia. Tuo meidän punatiiliseinä ei oikein houkuttele ostamaan mitään hirveän kirjavaa, koska se on jo itsessään niin voimakkaan sävyinen. Valitsin siis saman linjan kuin viime syksynä; valkoista ja vihreää. Tämä väriresepti miellyttää omaa silmääni ja saa terassin näyttämään syyskarnevaalien sijaan metsäiseltä.

autumnflowers-yellowmood-syyskukat-4autumnflowers-yellowmood-syyskukat-10autumnflowers-yellowmood-syyskukat-11autumnflowers-yellowmood-syyskukat-12

Kannoin kaikki istutusruukut terassille ja suoritin näppärän tyhjennysoperaation (toim. huom.: asiaa eittämättä helpotti se, että joku oli unohtanut kasteluhommat kokonaan kesäloman jälkeen ja hyvin kuivuneet multapaakut irtosivat kevyellä nostolla..).

Kesäasetelmiin ostamani muratit olivat edelleen hyvässä hapessa, itse asiassa ne olivat nelinkertaistaneet kokonsa kesän aikana! Irrotin ne muista asetelmista ja istutin isommat omaan saviruukkuunsa ja yhdistin pienemmät koriin yhdessä sitkeän hortensiani kanssa. Osa murateista oli saanut pakkasöiden seurauksena hieman luumunsävyjä vihreän rinnalle.

Toiveissani oli istuttaa isoon rykelmään useampi valkoinen marjakanerva, mutta hyvännäköiset yksilöt olivat kiven alla. Päädyin ostamaan vain yhden ja istutin sen isoon kattilaan yhdessä havukasvien kanssa. Isoon maitotonkkaan pääsi 80 cm tuija ja tuohon itse tekemääni tikapuuviritelmään istutin havukasveja sekä vihreitä kanervia. Hyvin yksinkertaisella linjalla mentiin.

autumnflowers-yellowmood-syyskukat-13autumnflowers-yellowmood-syyskukat-4autumnflowers-yellowmood-syyskukat-7autumnflowers-yellowmood-syyskukat-1-1autumnflowers-yellowmood-syyskukat-5

Tyhjensin vihdoin myös parvekkeen maitotonkan hortensian tyngästä ja kannoimme sen näiden kuvien jälkeen terassille tuon lyhdyn ja pienemmän maitotonkan taakse. Haen luultavasti siihen vielä yhden metrisen tuijan eivätkä pari vaaleaa koristekurpitsaakaan huonoa tekisi.

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestEmail to someone

KOMMENTOI (2)
Blogi, Koti & DIY

Instagram

  • Current mood Right now I should be packing writing photographinghellip
  • Oh those sweet summer time memories yellowmoodkitchen rawcake raakakakku
  • News for my finnish followers Pitkaikainen yhteistykumppanini houseoforganicsuomi viett tllhellip
  • Ahead to all the new adventures with the best guyhellip
  • Saviour of the dry skin Weleda Skin Food This superhellip
  • Haluaisitko olla osa 1112017 uudistuvaa Yellow Mood mediaa?  hellip
  •  S O O N  yellowmoodmedia yellowimperium yellowmoodlifestyle
  • Missing our Lofoten adventures  nights in the tent heavyhellip
  • 305 days ago we had to say the last goodbyeshellip

Yellow moodin juttuarkisto