Muutoksia ja mattohuumaa työstudiossa

Yhteistyössä Adora

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ensi vuonna vietämme reissun päällä hieman pidempiä pätkiä. Liikkuvan työarjen mahdollistaa se, että tällä hetkellä kotitoimistossamme työskentelee kaksi freelanceria – miten ylpeä olenkaan tuosta rakkaimmastani, joka on laillani hyppäämässä yrittäjän saappaisiin. Yhdessä työskentely oli meille luonnollinen valinta kaikkien yhteisten projektien jälkeen – tiesimme, että handlaamme taatusti tiiviimmänkin työarjen jaon.

Alkuun oli tosin käytävä pari keskustelua siitä milloin työtoverille sopii höpötellä – minä kun olin tottunut täyteen rauhaan enkä arvostanut keskeytyksiä ainakaan kirjoitusmoodin ollessa kuumimmillaan. Silloin uhkasivat katketa hermot ajatusten ohella. Uskon, että tällaisen sopan onnistumiseen tarvitsee tietynlaisen ihmistyypin lisäksi muutaman ekstrajutun – kuten sen, että molemmat ymmärtävät, että on olemassa työarki ja vapaa, ja että ne ovat kaksi erillistä asiaa. Näiden lisäksi soppa vaatii tärkeimpänä tietysti rutkasti rehellisyyttä ja erittäin toimivan kommunikaation. Tuntuu tosi hienolta jakaa oma työarki tästedes sellaisen ihmisen kanssa, jonka tuntee läpikotaisin ja joka toisaalta tietää sekä ymmärtää omat työskentelytavat.

Päätin jo keväällä pitää hyvin vapaan kesän – se sisälsi varsinaisen neljän viikon lomaosuuden ja sen jälkeen kaksipäiväisen työviikon elokuun loppuun saakka. Ehkä päähän on vihdoin alkanut iskostua järkeä näiden yrittäjävuosien varrella, sillä jälkikäteen tarkasteltuna voin todeta tämän päätöksen olleen yksi parhaimmista ideoistani sekä itseni että meidän perheemme kannalta. Tämä on kolmas kesä, kun olen pitänyt visusti kesälomani ja kun nyt oli mahdollisuus pidempään huiliin, otin sen enemmän kuin tervetulleena vastaan enkä toivottavasti valahda venyttelemään rajoja jatkossakaan liian tiukille. Vapaa on ollut onnistunut, sillä jälleen tuntuu kivalta palata omien töiden äärelle.

Lomalla olimme paljon poissa kotoa, mutta myös paljon kotona. Ulkomailta paluun jälkeen omat nurkat tuntuivat entistä enemmän turvasatamalta, joten aloimme laittaa nurkkia lämpöisempään sekä enemmän meidän näköiseemme kuosiin poikkeuksellisesti jo kesällä – yleensä kun tämä pesänrakennusmoodi iskee vasta näin syksyn korvilla. Ensin kotitoimisto sai pari metallihyllyä, ruokapöytä kaipaamansa tuolit päätyihinsä, olohuone elämämme ensimmäisen uutena ostetun sohvan ja vähän sitä ennen työstudion lattiaa tuli lämmittämään kauan haikailemani jättimatto Adoran Tuhat ja yksi mattoa -malliston valikoimista.

Loppukeväällä annoimme ystävillemme studiotilamme kaksi mustaa 170 x 200 villamattoa, jotka olivat meille hieman epäkäytännöllisiä. Visio oli selvä alusta lähtien: halusimme tilaan yhden vaaleamman, tismalleen 200 x 300 kokoisen villamaton sitomaan tätä nykyisellään kahdella laidalla olevaa studiotilaa paremmin yhteen ja helpottamaan siivoamista.

Meillä on isojen kodin hankintojen kanssa periaate siitä, että säästämme aina mieluummin pidempään rahaa aidoista materiaaleista valmistettuihin vaihtoehtoihin kuin ostaisimme hetken huumassa halvalla jotain mikä pitäisi uusia jo parin vuoden päästä. Esimerkiksi uusi sohva valittiin ulkonäkökriteereiden lisäksi siksi, että patjojen sisus eettisesti tuotettua höyhentä synteettisen muovin sijaan. Päällikankaaksi valitsimme tiheästi kudottua pellavan ja puuvillan sekoitetta, joka toivon mukaan patinoituu kauniisti ajan saatossa. Aidommat materiaalit vaativat usein ehkä hitusen enemmän huolenpitoa, mutta niillä on kyky hylkiä likaa (etenkin villalla), ne vanhenevat kauniisti ja kestävät parhaimmassa tapauksessa vuosikymmenestä toiseen hapertumatta. Aidot materiaalit myös hengittävät eivätkä hiosta iholla, varaavat lämpöä ja ovat useimmiten myös vähemmän kemikaaleilla kyllästettyjä.

Samat periaatteet pätivät myös mattovalintaa tehdessä. Lähtökohtana oli villamatto, sillä se on materiaalina kestävä, lämmin ja kaunis. Harkitsimme ensin studiotilaan Adoran Stouns-mattoa luonnonvalkoisessa Natural-sävyssä, mutta valkoisen lattian omistajina totesimme sen olevan ehkä kuitenkin vähän liian mitäänsanomaton ja valitsimme yksissä tuumin eläväpintaisemman Stouns Grey-sävyn. Matto on kudottu käsin ja se on täynnä huovutetusta villasta tehtyjä pampuloita, jotka tuntuvat jalkojen alla mielettömän pehmeiltä – ihan siltä kuin pumpulilla kävelisi. Matto on 70 % villaa ja 30 % puuvillaa, kyse on siis pitkäikäisestä ja laadukkaasta kumppanista. Valinta osoittautui oikeaksi, sillä nyt studiotila sai aivan erilaista ryhtiä eläväpintaisesta, joka ei kuitenkaan ole liian tumma. Olemme olleet erityisen ihastuneita myös siihen, että tästä matosta eivät erotu mitkään roskat tai pölyt. Ahkerasta imuroinnista huolimatta edelliset mustat villamatot keräsivät itseensä kaiken ja antoivat sen myös näkyä ulospäin.

Adoran matot valmistetaan Turkissa ja Intiassa ilman lapsityövoimaa – asia, josta olen erityisen tarkka. Yritys on mukana Care & Fair -organisaatiossa, jonka avulla tuetaan Adoran mattojen parissa työskenteleviä perheitä saamaan asianmukaista terveydenhuoltoa ja palkkaa, jonka avulla perheiden lapsilla on paremmat koulutusmahdollisuudet. Molemmat valmistusmaat omaavat pitkän artesaaniosaamisen mattojen kutomisen suhteen, onhan se vuosisatoja vanha taito ja siksi osa jopa maiden kulttuurillista perinnettä. Pidän todella paljon siitä, että tämä vankka osaaminen ja perinteikäs kutominen yhdistyy väri-iloittelun sijaan Adoran vaaleiden sävyjen ja skandinaavisen sekä yksinkertaisen designin kanssa.

Muutama asia täällä kotona hakee vielä paikkaansa, mutta matosta ja sohvasta on ehtinyt tulla jo koko kolmipäisen komppaniamme suosikkeja. Pampulamatto on erityisesti Riemun suosikki – heti lattialle levittämisen jälkeen hän hyökkäsi pyörimään valtoimenaan oman akselinsa ympäri, matosta tassuilla tukea ottaen. Yleensä aamuisin havahdun siihen, että toveri tapittaa minua ruskeilla silmillään matolla kyljellään köllien. Muussa tapauksessa hän on uudella muhkusohvalla villavilttien uumenissa, kuinkas muutenkaan.

Vielä riittää pientä sisustuspuuhaa ennen talven saapumista, ainakin keittiön kuusilankkupöytä on valmisteilla syyskuuksi. Kaipaan ruokailutilaan hieman väriä, sillä tällä hetkellä hallitsevina sävyinä ovat valkoinen ja harmaa. Puu on materiaalina ihanan lämminhenkinen, mutta jalat tulevat olemaan metallia. Siksi yksi vaihtoehto ruokailupöydän alusmatoksi on Adoran pirteä ja keltavalkoinen Valo-matto, joka on valmistettu villasta ja kierrätysviskoosista. Se toisi vähän kaivattua säväystä muuten niin vaaleaan ympäristöön. Jos sisustus ja matot innostavat näin syksyä vasten, ihanan asennekollegani Ida365 tontilta löytyy myös yksi ihana mattovaihtoehto Adoralta.

Adoran koko Tuhat ja yksi mattoa -mallisto on myynnissä Iskussa ja mm. Formverkistä ja Catalinasta löytyy osa valikoimasta.

Milla - Sukhimatot

Mattojutut kiinnostaa aina meitäkin – Adora onkin uusi tuttavuus, mutta selvästi samoilla toimintamalleilla mennään :). Iso matto on kyllä ihana: usein arvokas investointi, mutta tuo isonkin tilan yhteen ja luo tunnelmaa. Sitä ei oikeastaan edes ymmärrä ennen kuin on paljas lattia.

Vastaa
Hannamari Rahkonen

Kiva kuulla ja todella kauniita mattoja teilläkin valikoimissa :) Olet täysin oikeassa - iso matto todellakin sitoo tilaa yhteen ja tuo tunnelmaa! Ai että rakastan tätä villamattoa, se istuu meidän kotiin just eikä melkein.

Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Liittyvät artikkelit

Yellow Moodin ekopyykinpesuopas
Vuoden luetuimmat
Menkkatarinani ja kuinka pääsin kuukautiskivuista eroon (melkein)
Postikortteja Lapista & liuta viime aikojen kohokohtia