Se oli yksi tavallinen maanantai, kun ovikello soi ja lähetti tuli odotetun paketin kanssa meille.

Olen istunut viimeiset pari vuotta enemmän ja vähemmän kyyryssä työpisteelläni. Työergonomia ei ole mikään mitätön juttu, mutta yksin työskennellessä asia on aivan liiankin helppo unohtaa, koska kukaan ei ole mainitsemasta huonosta ryhdistä. Ystäväni työpaikalla jokainen työntekijä laitettiin käymään ennaltaehkäisevästi fysioterapeutilla, jotta heille saatiin tehtyä katsaus ryhtiongelmista ja koottua henkilökohtaiset työergonomiasuunnitelmat, jotta vältyttäisiin huonon ryhdin aiheuttamilta lieveilmiöltä kuten helposti kroonistuvilta selkä- ja hartiaseudun kivuilta.

Meiltä löytyy keittiöstä Ikean Tobias-tuoleja, joissa on tosi kiva istua – jalka toisen päällä, vähän epäryhdikkäästi ja rennosti. Ne ovat aivan ihania oleskelutuoleja etenkin kun ollaan ystävien kanssa viettämässä iltaa (hyvin usein se tapahtuu nimenomaan ruokapöydän äärellä). Raahasin vuosi sitten yhden Tobiaksen työpisteellekin, kun aiemmin ostamamme Stokken ergonomiatuoli alkoi aiheuttamaan lähinnä raajojen puutumista ja epämukavuutta. Puutumisen lisäksi huomasin hartialinjan kiristyksen vuoksi ryhtini lipsahtaneen yläkyyryiseen mummoasentoon ja tihrustavani tietokoneen näyttöä viirusilmin, vaikka olisin aloittanut työt kuinka hyvässä ryhdissä tahansa.

Kiitos lopullisesta havahtumisesta kuuluu kuitenkin Tuomakselle. Hänen liityttyä kotitoimistomme komppaniaan alkoivat myös tarkemmat keskustelut työergonomiasta, sähköpöydistä ja työtuolista. Ja huomautukset allekirjoittaneen kyyrymummoilusta, hah. Olen ollut asian edistämisen suhteen aika passiivinen, koska työlistalla oli (muka) tärkeämpiäkin juttuja, mutta onneksi on tuo mies!

Hän seurannut jo vuosien ajan MONOQI -uutiskirjettä, joka on vuonna 2012 perustettu online-kauppa. Se on olemukseltaan ja ulkoasultaan vähän kuten minipinterest, joka kokoaa yhteen kauniisti muotoiltuja kodin käyttöesineitä, kalusteita, printtejä, astioita, tekstiilejä ja muita laadukkaita kodin tavaroita mielenkiintoisilta designbrändeiltä ympäri maailman. Olimme aiemminkin pohtineet jumppapallon hankkimista, mutta teilasin moisen hullutuksen rumuuden nimissä. Eräänä kertana Tuomas näytti kuitenkin MONOQIn viestin, jossa oli kauniisti päällystettyjä jumppapalloja – muun maussa tuo samainen keltainen pallo, joka näissäkin kuvissa pönöttää.

Kyseessä on HOCK-nimisen brändin kehittelemät jumppapallot, jotka on suunniteltu Saksassa. Pallojen päälliseksi on valittavana kolme eri materiaalia: polyesteri, keinonahka tai huopa. Jälkimmäinen vaihtoehto oli niin poskettoman hintainen (lähes 400 euroa), että skippasin huovan välittömästi. Keinonahan ja polyesterin välillä pohdin taas pidempään. Vaakakupissa painoivat mukavuus ja esteettisyys – olin totta puhuakseni iskenyt jo silmäni tähän keltaiseen palloon (sävy Mustard Yellow) ja päädyin tilaamaan polyesteripäällysteisen pallon, koska päällinen ei kuitenkaan ole suoraan ihokontaktissa. On aika kiva, että omalta työpisteeltä löytyy aurinko.

Pallo maksoi noin 80 euroa ja paketissa tuli mukana pumpattava jumppapallo ja pestävä päällinen, joka on valmistettu polyesterista. Tsekkasin juuri, että MONOQI ei myy tällä hetkellä tätä keltaista tai nahka- ja huopapäällystettyjä palloja ollenkaan, mutta valmistajan omilta sivuilta löytyy kaikki väri- ja materiaalivaihtoehdot. HOCK näytti lähettävän tuotteita myös Suomeen, joten jos päädymme hankkimaan toisen pallon, tilaamme sen luultavimmin suoraan valmistajan omilta sivuilta.

Päällisen voi pestä pesukoneessa, siinä on kätevä kantokahva pallon siirtelyä varten ja pohjassa on liukaste-este, jonka ansiosta pallo ei sujahda alta, vaan pysyy tukevasti paikoillaan. Oman palloni halkaisija on kooltaan 65 cm ja se soveltuu parhaiten 155-175 cm pitkille ihmisille. Isompi koko on 75 cm ja se sopii 175-195 cm pitkille. Molempien pallokokojen painorajoitus on 120 kiloa.

Nyt minulla on takanani kolmisen kuukautta kokemusta jumppapallosta istuimena ja olen ollut vain ja ainoastaan positiivisesti yllättynyt. Sen lisäksi, että ryhti on automaattisesti suorempi, mahdollistaa pallo myös lantion alueen liikkumisen eivätkä raajani enää puudu. Huomaan monesti päivän mittaan vain pyöritteleväni palloa allani, venyttäväni lannerankaa sivuttaissuunnissa tai ihan vain pomppivani sen päällä kevyesti. Jotta tämä onnistuisi, pallo ei saa olla liian täyteen pumpattu, siksi me jätimme pallon hivenen pehmeäksi.

Itse en täytä 149 cm pituudessani tuota pienen pallon minimipituutta, mutta saan jalkapohjani maahan ja pallo on palvellut tosi hyvin. Kaikenlainen liike ja stimulaatio on vain hyvästä, sillä jatkuva istuminen on myrkkyä keholle. Jumppapallojen mahdollistaman liikkeen sekä epästabiiliuden on todettu lisäävän selän verenkiertoa, aktivoivan keskivartalon lihaksia, hellittävän selän kiputiloja ja ennaltaehkäisevän lantion ja alaselälle muodostuvaa painetta. Allekirjoitan näistä jokaisen!

Olen harkinnut pallon lisäksi ryhtivaljaita, jotta saisin pidettyä työergonomian entistä ehompana kunnossa. Onko joku teistä kokeillut niiden toimivuutta?

Pieni lisäys: Yellow Moodin Facebook-sivulla kerrottiin, että Suomessa näitä samaisia palloja myy Ergoshop.

Kuvat Hannamari Rahkonen