Toteutuneiden unelmien ja suurten muutosten äärellä: Ketoosissa -kirja
Hannamari Rahkonen
Vuosi 2018 tulee aina jäämään mieleeni käännekohtana, jolloin sain elämäni takaisin.
Kuten monet teistä ovatkin varmasti aiemmista postauksistani lukeneet, olen uinut hyvin syvissä vesissä terveyteni ja sitä kautta jaksamiseni suhteen viimeisinä vuosina. Viimeisen kuuden kuukauden aikana olen kuitenkin saanut kokea ketogeenisen ruokavalion ansiosta täyskäännöksen terveyteni suhteen. Muutos on ollut merkittävä sekä sisäisesti että ulkoisesti – sisäinen intuitioni suorastaan pakotti minut kirjoittamaan aiheesta kirjan nyt.
Olen seikkaillut jo hyvin nuoresta saakka ruokavalioiden sokkeloisilla kujilla, sillä en ole saanut oireisiini apua länsimaisen lääketieteen puolelta. Seuranani on ollut lapsuudesta saakka mm. unettomuus, krooninen migreeni, kilpirauhasen vajaatoiminta, työkyvyttömäksi tekevät kuukautiskivut, lihaskivut, tulehdustilat, väsymys, turvotus, suolisto-ongelmat, hiustenlähtö, maksan toimintahäiriöt, hormoniepätasapaino ja lihasväsymys muutamia mainitakseni.
Lähtökohtani ketogeenisen ruokavalion pariin on siinä mielessä erikoinen, että minähän pidin tätä koko touhua täysin järjettömänä ja pähkähulluna enkä kuvitellut ikinä aloittavani vähähiilihydraattista ruokavaliota. Keto tuntui aluksi lähes irvokkaalta vastakohdalta sille kasvispainotteiselle ruokavaliobuumille, jonka kanssa olin tekemisissä arkielämässäni sekä työni puolesta.
Kuitenkin siinä vaiheessa kun olin lukenut englanninkielisiä kirjoja sekä tutkimuksia ja kuunnellut eri ammattilaisten podcasteja aiheesta noin kuuden kuukauden ajan, en voinut enää kiistää ketogeenisen ruokavalion vaikutuksia. Uteliaisuuden siemen oli herännyt ja tiesin, että tästä ei tulisi olemaan enää paluuta ja tämä kaikki oppimani tulisi muuttamaan radikaalisti myös työnkuvaani – halusin tai en.
Lue myös: Miten ketogeeninen ruokavalio on vaikuttanut insuliiniresistanssiin, kilpirauhaseen ja maksaan?
Uskallan väittää, etten olisi lähtenyt kokeilemaan ketogeenista ruokavaliota ilman tunnetta siitä, ettei minulla ollut enää mitään menetettävää terveyteni suhteen. Olin juuri 29 vuotta täyttänyt parhaassa työiässä oleva nainen, joka halusi elää aktiivista elämää, mutta oli todellisuudessa henkisesti ja fyysisesti aivan loppu. Mikäli tarinani ei ole tuttu, olen kirjoittanut aiheesta tässä postauksessa.
Ennen ketogeenista söin miltei vuosikymmenen ajan mahdollisimman puhdasta, prosessoimatonta, lisäaineetonta ja itsetehtyä kasvisruokaa tajuamatta kuitenkaan sitä, että tuo kaikki ylläpiti tarpeisiini nähden liian runsashiilihydraattien saantia. Vaikka lähteet olivatkin ns. hyviä kuten juureksia, hedelmiä, riisiä, quinoaa ja marjoja, minun keholleni ne olivat yksinkertaisesti liikaa.
Kun tähän yhtälöön lisää vielä lapsuudessa alkaneen insuliiniresistenssin, suorituskeskeisen elämäntyylin, helposti stressaantuvan mielen sekä vahvan geneettisen alttiuden hormoniongelmille, ei ole ihme, että voin aina vain huonommin ”hyvistä” muutoksistani huolimatta. Toivon esimerkkini muistuttavan myös siitä, että vakavat terveysongelmat eivät todellakaan synny aina älyttömästä sokeri-, ja eineselämästä, vaan niihin saattaa tietyssä kontekstissa riittää se ”terveellisenä pidetty” ruokavalio.
Vaikka ruoalla on valtava voima joko parantaa tai sairastuttaa meitä, se on kuitenkin vain yksi lenkki kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ketjussa ja siksi sivuan kirjassani myös sitä kuinka fyysiset ja emotionaaliset puolemme kulkevat aina käsi kädessä. Moni unohtaa sen, että siinä missä epäravitseva ja tulehdusta ylläpitävä ruokavalio voi aiheuttaa erilaisia sairauksia, aivan yhtälailla emotionaaliset lukot, valtava stressikuorma ja mahdolliset traumat voivat heijastua meissä fyysisinä oirehdintoina, kiputiloina ja lopulta jopa sairauksina.
Oma matkani on pitänyt sisällään paljon muutakin kuin ruokavaliomuutoksen ja tänä päivänä voin sanoa ymmärtäväni paremmin kaikkien niiden asioiden summan, jotka ovat ajaneet minut terveyteni kanssa nurkkaan. Ruokavaliomuutoksen ohella aivan yhtä tärkeässä asemassa toipumiseni suhteen ovat olleet stressinhallinta, omien tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen sekä päätösten tekeminen noiden tarpeiden pohjalta. Fyysiset kehotuntemuksemme eivät ole irrallisia ajatuksistamme tai päinvastoin – niiden välillä on aina synergia, ymmärsimmepä sitä tai emme.
Lue myös: Elektrolyytit ja lisäravinteet ketogeenisella ruokavaliolla
Kuten on käynyt varmasti selväksi, Ketoosissa -kirja on syntynyt valtavan kokonaisvaltaisen elämänmuutoksen seurauksena. Löydät oppaan sivuilta kokonaisen tarinani tästä toipumismatkastani, jonka lisäksi kirja täynnä helppolukuista ja ymmärrettävää informaatiota ketogeenisen ruokavalion perusteista. Ketogeeninen voi tuntua aluksi monimutkaiselta, mutta se on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista – anna itsellesi aikaa tutkia, omaksua tietoa, kyseenalaistaa asioita ja vakuuttaa itsesi. Entisenä keto-skeptikkona uskallan sanoa tämän ruokavalion nostaneen elämänlaatuani vähintään 200 %.
Minulle on sydämen asia tuoda tätä tietoa saataville mahdollisimman monelle ja kannustaa kokeilemaan ruokavalion parantavaa voimaa, mikäli jaksamisessasi on toivomisen varaa tai sinulla on insuliiniresistenssi, rasvamaksa tai muita aineenvaihdunnallisia ongelmia. Niihin voi vaikuttaa!
Kirjassa käydään läpi seuraavat teemat:
✓ Mikä on ketogeeninen ruokavalio?
✓ Ketogeeninen ruokavalio ja insuliini
✓ Ketogeenisen ruokavalion hyödyt
✓ Mitä syödä ketogeenisella ruokavaliolla?
✓ Mistä tiedät oletko ketoosissa?
✓ Ketogeeninen ruokavalio ja liikunta
✓ Ketoosin ja ketoasidoosin ero
✓ Elektrolyyttien merkitys ketogeenisella ruokavaliolla
✓ Ketoflunssan oireet ja ennaltaehkäisy elektrolyyteillä
✓ Ketogeenisen ruokavalion muunnokset
Sen lisäksi, että kirjassani on 72 aukeamaa täynnä tärkeää faktaa ja käytännön vinkkejä, olen sisällyttänyt siihen 25 koko perheelle soveltuvaa reseptiä. Toivon tällaisen visuaalisen ja maukkaan työkalupakin tarjoavan runsaasti inspiraatiota ketogeenisen elämäntavan omaksumiseen.
En liioittele sanoessani saaneeni elämäni takaisin ketogeenisen ruokavalion ansiosta. Sen lisäksi, että muutos on ollut fyysinen (mm. hälyttävän korkealla olleet maksa-arvot ovat nykyään täysin normaalit, insuliiniresistenssi on alkanut paranemaan ja kilpirauhasen vajaatoiminta on miltei selätetty), voin emotionaalisesti hyvin ja pääsen tunteisiini konkreettisesti käsiksi. Odotan malttamattomana mihin tämä toipumispolku minut vielä johdattaakaan, matkaa on vielä jäljellä.
Lue myös: Mikä on ketogeeninen ruokavalio?
”Voin sanoa keton mullistaneen monta asiaa arjessani, ajattelussani, ihmissuhteissani, ruokafilosofiassani, työelämässäni ja ylipäätään ymmärryksessäni sen suhteen miten laaja-alaisesti sairauksia voidaan hoitaa ravinnolla. Tuntuu,että ehkä ne viimeisen 18 vuoden aikana koetut tutkimiset ja kokeilut eivät menneetkään täysin hukkaan, koska tuo polku johdatti lopulta sellaisen ruokavalion äärelle, joka tukee kehoni valtavaa toipumiskapasiteettia.”
– Hannamari Rahkonen / Ketoosissa -e-kirja
Nyt vetäydyn hetkeksi lomatunnelmiin. Vaikka odotankin malttamattomana tavalliseen blogityöarkeen paluuta (aiheita on päässäni miljoonittain), nyt on aika hengähtää hetki ja ruokkia mieltä kulttuurilla, lempitekemisillä sekä nauttia jonninjoutavan olemisen ihanuudesta.
Elämä on jälleen elämisen arvoista.
Tutustu Ketoosissa – Talviset jälkiruoat -kirjaan tästä.
Instagram – @hannamariyellowmood
Facebook – Yellow Mood
Kirja – Tilaa Ketoosissa -e-kirjani
Kuvat Hannamari Rahkonen
Onnea kirjan johdosta! Hienoa että iso projekti on nyt pulkassa ja saat palkita itseäsi kunnon lomalla :) Itse kirjaa en vielä ole ostanut mutta reseptit vaikuttaa herkullisilta ja kuulostaa hyvältä että olet käsitellyt hyvinvointia noin kokonaisvaltaisesti, monesti kaikenlaisista artikkeleista, podcasteista ja somesta saa kuvan että kunhan vaan muutat ruokavalion kaikki muukin muuttuu täydelliseksi. Toki ruoka on kaiken perusta, mutta kyllä ne muutokset täytyy olla elämässä kokonaisvaltaisia jotta saavuttaisi täydet hyödyt. Eikä syöminenkään saisi alkaa stressata koska silloin tilanne on plus miinus nolla.
Itse petyin hiukan omaan ketokokemukseeni kuultuani ketosta niin paljon elämänmullistavaa hehkutusta muilta. En onnistunut koostamaan ruokavaliota itselleni sopivaksi, koska syöminen alkoi tuntua vaikealta ja olo alkoi huonontua 6kk jälkeen sen verran, että päätin hellittää hetkeksi ja yrittää enemmän paleotyyppistä suuntaa. Mutta niin kai se on että vain yrityksen ja erehdyksen kautta opimme kaikki mikä on se itselle sopiva tasapaino eikä kaikki ruokavaliot vaan sovellu kaikille. Ja näinä "sortumisen" ja hetkellisen luovuttamisenkin aikakausina täytyy yrittää muistaa, että kaikkea ei voi eikä pidä tietää heti, eikä "kaikki" ole vielä menetetty vaan tästä vaan uuteen nousuun :)
Rauhallista ja tunnelmallista joulun aikaa! <3
Kaikessa on aina kysymys kokonaisuudesta. Koen vahvasti, että ruokavaliolla voi vaikuttaa hurjan paljon niin mentaaliseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin, mutta yksilöstä riippuen rinnalle voidaan tarvita paljon muitakin tekijöitä hyvinvoinnin/terveyden tukemiseen. Tämäkin on vähän sellainen asia, jossa jokainen kulkee oman polkunsa askel askeleelta ja lopputulokseen voi päästä montaa eri reittiä.
Olen kanssasi samaa mieltä, että joskus elämässä ei vain ole oikea aika ruokavaliomuutoksille esimerkiksi korkean stressin tai muun syyn vuoksi – se on täysin ok. Sen verran mua kuitenkin kiinnostaa sun kokemus, että mittasitko missään vaiheessa oletko oikeasti ketoosissa (verimittari/ketoliuskat/Ketonix)? Koska kyllä sen ketoositilan tuntee, mikäli keho on oikeasti ketoosissa ja mun korvaan kuulostaa, että ehkä sun keho ei saavuttanut tuota tilaa. Käsittelen tätä aihetta myös kirjassa, mutta esimerkiksi korkea stressitila ja korkealla oleva kortisolitaso voivat aivan hyvin estää ketoosiin pääsyn, vaikka tekisi kaiken ns. oikein ruokavalion osalta. Kaikkea hyvää sulle sen oman hyvinvoinnin metsästyksessä ja kiitos kun jaoit kokemuksesi! :)
Hei,
minun "sairaskertomukseni" on hyvin samantapainen kuin sinulla ja kilpparilääkkeet (Lio + Thyroxin) käytössä. Ruokavalionikin on ollut hyvin samantapainen kuin sinulla aiemmin, mutta olo ei ole ollut kovin kummoinen :( Muutaman puolitutun mahtavien ketokokemusten jälkeen kokeilin sitä itsekin, mutta en saanut enää nukuttua. Uniongelmia minulla on ollut jo vuosia, mutta ketogeenisellä en nukkunut enää juuri ollenkaan ja hikoilin runsaasti öisinkin. Viikon kituuttelin lähes olemattomilla yöunilla, mutta sitten olo oli unettomuuden takia niin huono, että söin kunnon hiilaritankkauksen ja nukuin taas huomattavasti paremmin. Osaatko sanoa mistä tämä johtuu? Elektrolyytit oli käytössä. Nostaako ketogeeninen ruokavalio kortisolitasoja?
Toipuminen ei ole aina tasaista tai etene oppikirjan mukaan, ja se miltä keto "tuntuu", riippuu todella paljon oman kehon lähtötilanteesta. Osalla keto tuntuu heti hyvältä, mutta mikäli taustalla on aineenvaihdunnallisia sairauksia, on hyvin todennäköistä että hyvän olon saavuttamiseen menee aikaa – eihän keho ole hetkessä sairastunutkaan. Moni lopettaa keton, jos se ei tuo heti hyvää oloa, vaikuta energian määrään tai olo jopa huononee, mutta täytyy ymmärtää, että kaikki muutokset eivät näy heti päällepäin tai tunnu paremmalta. Ymmärrän toki, että onhan se paljon motivoivampaa jatkaa näin radikaalia muutosta, mikäli tuloksia saisi heti, mutta kaikkien kohdalla tilanne ei ole tämä.
Elimistöllä voi mennä useita viikkoja tai kuukausia ensinnäkin adaptoitumiseen (eli siihen, että keho oppii käyttämään ketoaineita hyödyksi, jonka jälkeen voidaan ylipäätään alkaa vasta havannoimaan keton positiivisia vaikutuksia).
Omalla kohdallani koin alkuun tuon järisyttävän energiapuuskan, mutta toipumisen alettua olo huononi moniksi viikoiksi – ja se kuuluu ja kuului asiaan, koska tämä on ollut iso muutos pitkään sairastelleelle keholleni. Maksani oli todella huonossa jamassa ja alkoi mm. reagoida todella vahvoin puhdistusoirein. Ennen kuin keton suotuisat vaikutukset (mm. painon putoaminen, parempi iho, hyvä uni, parempi ruoansulatus, tasainen energia ja hormonitoiminnan kohentuminen jne.) alkavat näkyä, elimistö korjaa ensin sisäisiä vahinkoja ja tähän voi mennä kuukausia. Suosittelen todella lämpimästi, että kaikki joilla on minkäänlaista sairaustaustaa, hyödyntäisivät esim. ketovalmentajaa ruokavalion suhteen, jotta oppii perusteet ja saa heti vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Yazka Love esimerkiksi tietää ketogeenisestä hurjan paljon, kouluttautuu aiheen tiimoilta jatkuvasti, on parantanut itsensä ko. ruokavaliolla ja tarjoaa ketovalmennuspalvelua. Hänen tietotaitonsa on ollut itselleni omassa prosessissani suureksi avuksi: http://www.yazka.com.
Mitä tulee unen heikentymiseen ja hikoiluun, keholle on rankkaa vaihtaa elimistön polttoainejärjestelmää glukoosin sijaan rasvapainotteiseksi ja se voi vaikuttaa aluksi uneen. Molemmat ovat yleensä ohimeneviä vaiheita ja usein uni paranee vasta kun elimistö on rasva-adaptoitunut (tähän voi mennä yksilöstä riippuen viikkoja tai kuukausia).
En osaa suoraan vastata siihen, nostaako keto kortisolitasoja. Mikäli taustalla on kuitenkin paljon stressiä, kortisolitasot voivat olla niin koholla että ne nostavat insuliinia tarkasta keto-ruokavaliosta huolimatta eikä ketoosiin pääsy onnistu. Siksi suosittelen todella lämpimästi hankkimaan ketoosin mittaamista varten esim. verimittarin – tällä voi todentaa pääseekö keho ketoosiin. Lisäksi kannattaa ehkä mittauttaa paastoinsuliinitasot (ei siis pelkkää glukoositasoa).
Vastauslinkki ei toiminut niin täytyy vähän hölmösti pistää uusi kommentti vastatakseni edelliseen :)
Pääsin kyllä ketoosiin parin viikon sisällä aloittaessani kesällä, käytössä oli silloin ihan vaan ketostixit joista tiedän etteivät varsinkaan pidemmän ketoositilan jälkeen ole enää luotettava mittari, mutta kesäkuukaudet meni kepeästi ketoosissa ja se tuntui kyllä olossakin. Ongelmat alkoi nyt talvea vasten ja kiire ja stressi yliopistolla aiheutti sen, että aikaa ja energiaa ei tahtonut riittää syömisestä huolehtimiseen. Soittelin blogikirjoituksesi innoittamana Vasteen Tuomaksen kanssa konsultaatiopuheluita ja kävin laajoissa verikokeissa, eli terveydentila on selvitetty ja Tuomaksen ohje oli myös, että ainakaan jatkuva ketoosi ei juuri nyt parhaiten palvele minun kehotyyppiä ja elämäntilannetta, vaan enemmän ehkä syklisinä jaksoina painottuen enemmän paleon suuntaan. Tuo keto- ja verensokerimittari minun täytyy vielä hankkia että pääsee kärryille mitkä on sopivimpia hiilareita ja minkä verran niitä kannattaa syödä kerralla.
En ole nuorempana välittänyt ruoanlaitosta tai osannut syödä monipuolisesti joten se, että teen nykyään kaikki ruoat itse on askel jota en kuvitellut koskaan pystyväni ottamaan :D Paljon on siis opittavaa oman kehon ruokinnasta mutta entiseen sokerikoukkuun ja einesten puputtamiseen ei ole kyllä enää paluuta!
Hei!
Täytyy kyllä hankkia tämä kirja! Onnittelut sen valmistumisesta.
Osittain sinunkin blogisi innoittama aloitin ketodieetin noin viikko sitten oltuani kauan aikaa paleolla . Joinakin päivinä hiilareita on tullut kuitenkin syötyä vähän yli 20 g, mutta enimmäkseen alle.
Alkuun sain migreenin ja myöhemmin päänsärkyä, joka korjautui juomalla enemmän. Nyt uusi oire on aikamoinen ripuli! Osaatko sanoa mikä siihen auttaisi? Syönkö kenties liikaakin rasvaa (n. 100-120 g/pv), vai onko tämä ihan asiaankuuluva oire...? Toisaalta myös palelen, mikä saattaisi johtua liian vähästä energiasta. Ehkä elimistöni ei kunnolla pilko rasvaa käyttöönsä. Painan reilut 50 kg, mutta imetän vauvaa ja tarvitsen ravintoa sen takia runsaammin.
Kiitos hienosta blogista!
Moikka! Ihan ensiksi nyt sellainen asia, että ketogeenista ruokavaliota ei kannata aloittaa raskaana ollessa tai imettäessä, koska se kuitenkin käynnistää elimistössä jonkinlaisen puhdistusreaktion ja liikkeelle lähtenyt kuona ja raskasmetallit voivat siirtyä rasvaisen äidinmaidon mukana lapseen. Suosittelen pitäytymään nyt imetyksen ajan paleossa tai vhh-ruokavaliossa (noin 100 g hh/per päivä) ja siirtymään vasta imeytyksen päätyttyä täysin ketogeeniselle ruokavaliolle. Vaikkei puhdistusreaktiot ole kaikilla yhtä voimakkaita, suosittelen minimoimaan riskit ja odottamaan – kysymyksessä on kuitenkin pienen ihmisenalun terveys. Asia olisi ihan eri, jos olisit ollut jo ennen raskaaksi tuloa ketolla.
Sinulla ei sinällään ole rasvavarastoja poltettavaksi, joten rasvan määrä voi varmasti olla isompikin ja sitten kun jatkat ketoa, kannattaa keskittyä syömään riittävästi ja laskea alkuun, että saat riittävästi energiaa. Suosittelen todella lämpimästi hankkimaan Enzymedican Lypo Gold -lipaasientsyymin, sillä se auttaa elimistöä pilkkomaan rasvaa ennen kuin keho on rasva-adaptoitunut (eli osaa hyödyntää rasvaa polttoaineena). Kiitos vielä ihanasta kommentista ja iloa sinne vauva-arjen keskelle :)
Ahaa, tuo onkin minulle uutta tietoa, ettei imetyksen aikana kannata aloittaa ketogeenistä ruokavaliota. Olen kyllä kuullut/lukenut monista niin tehneistä...olen myös lukenut, että ketodieetti sopii imettäville, mutta jutuissa ei ole tosiaan puhuttu sen aloittamisesta juuri imetyksen aikana. Kiitos siis tiedosta!
Oman lapseni imetysaika on juuri lopuillaan, mutta voin kyllä odottaa ketoilun kanssa siksi kunnes en imetä yhtään. Tuo 100 g/vrk hiilaria kuulostaa aika paljolta mutta on varmaan ihan hyvä määrä. Ketogeeniselta haen nimenomaan verensokeritasojen tasoittumista ja sitä kautta jaksavampaa ja tasaisempaa mielialaa. Paleolla olen syönyt runsaasti juureksia ja myös hedelmiä, jolloin verensokerin heilahtelu on aiheuttanut ongelmia. Ehkä siis etsin kompromissin ja jätän ainakin hedelmät syömättä. :)
Asiasta on eri koulukuntia, mutta itse en voi aihetta opiskeltuani suositella keton aloittamista imetysvaiheessa (kuten en suosittele mitään puhdistuskuurejakaan raskauden tai imetyksen aikana) :) Hiilareiden ei tarvitse olla tietenkään 100 g, voi olla vähemmänkin jos sinusta siltä tuntuu, erityisesti jos olet jo ollut paleolla. Tärkeintä on, että saat nyt imettäessä riittävästi energiaa jotta imetys sujuu hyvin siihen saakka kuin sitä on tarkoitus jatkaa. Sen jälkeen on sitten ok starttailla ketogeeninen kunnolla :)
Hei!Tilasin ketoosissa kirjan,en ole saanut tilausta.Voisitko ilmoittaa onko kirja saatavilla? Läh.tuula putkonen
Hei Tuula! Lähetin sinulle äsken sähköpostia asiaan liittyen :)