Lapissa
Muutama isompi projekti vie tällä hetkellä aika paljon aikaa ja tunnen syksyn olleen tietyllä tapaa hektinen, vaikkei minun olekaan tarvinnut juosta kello kaulassa. Työn alla oleva e-kirja ja sivustoni uudistus vaativat konkreettisen työn lisäksi ajatusta, onneksi jälkimmäisen toteutuksesta vastaa ammattilainen.
Varasimme loppukesästä pienen reissun lähelle äitini lapsuuden maisemia. Äitini on kotoisin pienestä kylästä läheltä Kittilää ja mieleeni muistuu monet kesäiset mummolareissut näillä seuduilla. Niinä kesinä kerättiin simpukoita, uitiin kirkkaassa järvivedessä ja yritettiin tavoittaa serkkutyttöjen kanssa pikkukalojen parvia. Saunottiin vanhan ajan puusaunassa, jossa peseytyminen hoidettiin lämpimällä vedellä täytetyillä kauhoilla.
Nämä maisemat ovat kotoisia ja mummolaan liittyy monta tärkeää muistoa. Tällä kertaa matkan määränpäänä oli kuitenkin tyhjän mummolan sijasta Levi, jossa vierailimme nyt ensimmäistä kertaa ihan kunnolla. Matka oli meille molemmille erittäin tarpeellinen get away, jonka perimmäinen tarkoitus oli syödä hyvin, nukkua, ulkoilla, uida kylpylässä ja unohtaa työasiat.
Levin laskettelutuntureita kulkiessa ja sammaleisilla kivillä askeltaessa muistin jälleen kerran miksi Lappi ja sen karu luonto ovat minulle niin tärkeitä. Nämä maisemat ovat osa minun lapsuuttani. Ne ovat osa sitä mistä sukumme tulee. Se tunne, kun kävelee metsien keskellä vailla muuta elonmerkkiä, on vapauttavaa. Ei ole internettiä, ei teiden pauhua. On vain askeleiden alla katkeilevat oksat ja ulkoilupuvun kahina.
Tällaisissa jylhissä maisemissa me siis kuljimme viime viikonlopun. Mukaan lähti levollinen mieli ja kukkurallinen rentoja muistoja.
Minulla on tälle talvelle montakin tavoitetta, mutta yksi liikunnallinen etappi on oppia lautailemaan kunnolla. Se tarkoittaa sitä, että varaan heti lumien saavuttua itselleni opettajan, vuokraan välineet ja opettelen lautailun salat. Olen harjoitellut ennenkin ja jopa laskenut laudalla, mutta tekniikan kanssa on vähän niin ja näin.
Sydäntalvella on eittämättä kiva palata Levin lumisiin rinteisiin laskureissun merkeissä.
Ah, olen sanaton. Ikävä noihin maisemiin...
Näissä maisemissa kyllä silmä lepää, en ihmettele ikävääsi!