Boheemia veneilyelämää Napapiirillä
Kaupallinen yhteistyö House of Organic.
”Olen heilauttanut kättä vastaantuleville veneilijöille kuin karavaanarit konsanaan, syönyt mansikoita, vadelmia ja mascarponevaahtoa, heitellyt Riemun kanssa frisbeetä heinittyneellä saarella keskellä jokea ja lotrannut lämpöön tottumattomalle iholle aurinkorasvaa.”
Viime päivät ovat tuntuneet melkein epätodelliselta unelta, josta odottaa koko ajan jonkun nipistävän sinut hereille.
Takana on hurjat kolme veneilypäivää, joiden aikana olen ehtinyt opetella solmujen sitomista (kiitos Google ja kuvalliset ohjeet!), opetellut ajamaan veneparkkiin ja pakittamaan sieltä pois, polttaa pari kertaa käpyni, fiilistellä vauhtia, sekoittaa kaksitahtibensaa, tullut sinuiksi navigaattorin ja kaikuluotaimen kanssa, opiskellut moottorin ja vaihteiden toimintaa sekä löytänyt uusia salaisia hiekkarantoja, joille pääsee vain veneellä.
Olen heilauttanut kättä vastaantuleville veneilijöille kuin karavaanarit konsanaan, syönyt mansikoita, vadelmia ja mascarponevaahtoa, heitellyt Riemun kanssa frisbeetä heinittyneellä saarella keskellä jokea ja lotrannut lämpöön tottumattomalle iholle aurinkorasvaa.
En oikein tiedä vieläkään mitä maaliskuun influenssan aikana tapahtui, mutta tuon sairastelupötköttelyn seurauksena minulla oli aikaa miettiä omia unelmiani ja päätin ostaa veneen. Keltainen kiiturini tuntuu juuri niin omalta jutulta kuin voi kuvitella.
Lue myös: 40 kysymystä ja vastausta fysikaalisista aurinkosuojista
Tiedostan hypänneeni veneilyelämään täysin noviisina ja samalla asenteella kuin muihinkin uusiin asioihin elämässä: tekemällä oppii. Olen kyllä ollut kerran isomman veneen kyydissä merellä ja kulkenut kanootilla merenrantaa pitkin, mutta siinäpä se – kyytiläisenä tai soutaen on hieman eri juttu kulkea kuin vauhdikkaalla moottoriveneellä.
Alun haparoinnin ja mummoköröttelyn jälkeen olen jo uskaltanut testata melkein maksiminopeutta ja nauttinut reiteistä ponnari tuulessa liehuen (ihana selvitettävä muuten iltaisin tällainen veneilyn sotkema pitkä takkupesä, mutta ehkä kestän sen).
Muutamien pakkauskertojen jälkeen perusjutut alkavat olla muistissa, niistä tärkeimpänä vesipullo, aurinkosuoja, Hempean hamppupyyhkeet, paukkuliivit, piknik-viltti ja tietysti paatin avaimet! Kaikki muu tämän jälkeen on ekstraa. Mitä tulee aurinkosuojiin, Algamariksen luottoputeleista on käytössä ehdottomasti eniten SPF30-aurinkosuojasuihke, SPF30-meikkivoide ja huulivoide. Jos et muuten tiedä miten valita juuri itsellesi sopiva aurinkosuojan koostumus tai suojakerroin, suosittelen tosi lämpimästi lukemaan postaukseni Luonnonkosmetiikan suuri aurinkosuojaopas.
”Olen erityisen tarkka aurinkosuojien käytön kanssa etenkin nyt kun vietämme todella runsaasti aikaa veden läheisyydessä. Vauhdin hurmassa auringonlämpö ei nimittäin tunnu iholla samalla tavalla kuin paikallaan ollessa, ja siksi aurinkovoidevuoraus tehdään aina etukäteen.”
Olen erityisen tarkka aurinkosuojien käytön kanssa etenkin nyt kun vietämme todella runsaasti aikaa veden läheisyydessä. Vauhdin hurmassa auringonlämpö ei nimittäin tunnu iholla samalla tavalla kuin paikallaan ollessa, ja siksi aurinkovoidevuoraus tehdään aina etukäteen. Olen polttanut ihoni nuoremapana ihan liian monta kertaa eikä se ole mikään leikin asia – vauriot jäävät ihomuistiin ja esteettisen haitan lisäksi kyseessä on myös terveysriski.
Algamaris toi valikoimiinsa pari kesää valtavaan suosioon nousseen nousseen aurinkosuojallisen SPF30 -meikkivoiteen, joka on kuulunut siitä lähtien jokaiseen aurinkoiseen päivääni. Olen viettänyt nyt kolme perättäistä ja pitkää päivää suorassa auringonpaisteessa veden äärellä eikä ihossa ole minkäänlaisia merkkejä punoituksesta. Toki tiesin suojan luotettavuuden jo aiemmasta kokemuksestani, sillä tuotehan toimi pari kesää sitten myös Portugalin 40 asteen helteissä.
Toistaiseksi olen vielä sen verran vaalea, että sävy light sulautuu iholle parhaiten, mutta voiteesta löytyy myös astetta tummempi medium. Koostumus on hyvin BB-voidemainen, eli hoitava ja kermaisen pehmeä, lisäksi levittyvyys on ihan omaa luokkaansa. Levitän voiteen koko kasvoille meikkipohjaksi ja lisään vielä peitevoidetta silmänalusille, jos on tarvis. Ihon pinnasta tulee todella heleä ja lasimaisen kuulas, jonka lisäksi iho saa luotettavan suojan säteilyltä.
Näin aurinkosuoja poistetaan kasvoilta:
Tuntuu, että fysikaalisten aurinkosuojien suhteen käydään jatkuvasti (mielestäni ihan turhaa) keskustelua siitä miten ne saa poistettua – kysymyksessä kun on kuitenkin tosi yksinkertainen asia. Ajattelin siksi jakaa tässä oman (yksinkertaisen) ihonhoitorutiinini, jolla a) aurinkosuoja lähtee iholta varmasti eikä b) jää tukkimaan ihohuokosia.
Levitän iltaisin kuiville kasvoille öljypuhdistuksen (tällä hetkellä käytän vuorotellen Whamisan ja Patykan puhdistusöljyjä), hieron öljyä pyörivin liikkein iholla parin minuutin ajan ja pyyhin sitten meikit pois lämpimällä vedellä kastellulla musliiniliinalla (myös konjac-sieni sopii tähän).
Suosittelen valitsemaan etenkin nyt kesällä mahdollisimman lempeän, paksun ja pehmeän puhdistusliinan, jotta iho ei rasitu ja ärsyynny liikaa. Tällä metodilla iho pysyy silkkisen pehmeänä, kevyesti kuorittuna ja ihohuokoset tukkiutumattomina – puhdistuksen jälkeen kasvoille annetaan toki vielä kunnon annos kasvovettä, kosteuttavaa seerumia ja kasvoöljyä.
Vartalolle puolestaan suihkin aina trooppisen kookosdrinkin tuoksuista SPF30-aurinkosuojasprayta – vannon nimittäin tämän suihkeen helppouden, luotettavuuden ja käyttömukavuuden nimeen! Vedenkestävissä spray-suojissa on vesimäisen kevyt koostumus, ja valkoisesta ensikohtaamisesta huolimatta iholle ei jää levityksen jälkeen mitään haamukerrosta, vaan suoja sulautuu sävyttömäksi kerrokseksi iholle.
Spraysta on saatavilla myös SPF50, mutta ainakin meidän molempien ihoille on riittänyt tuo vähän alemman suojakertoimen spray. SPF50 valitsisin ehkä silloin, jos ihoni olisi supervaalea tai viettäisin ulkomailla pitkiä aikoja veden äärellä.
Jostain syystä huuleni ovat nykyään todella herkät reagoimaan UV-säteilylle ja palamaan, joten käytän etenkin veden äärellä SPF30 sisältävää huulivoidetta. Täyteläinen voide värjää huulet hieman valkoisiksi, mutta mieluummin tämän suhteen kevyt esteettinen haitta kuin palaneet huulet – on nimittäin kokemusta siitäkin kihelmöinnistä. Huulivoidetta riittää pieni nokare ja siinä on luonnollisten mineraalifiltterien lisäksi ihoa kosteuttavia humektantteja, voiteen kestävyyttä lisääviä kasvivahoja ja kasviöljyjä.
Lue myös: Lukijat testaavat – 5 x erilaista kokemusta Algamariksen aurinkosuojista
Näin aurinkosuoja poistetaan vartalolta:
Suosittelen aurinkopäivien päätteeksi pesemään ihon joko öljypohjaisella puhdistusaineella tai kuorimaan kevyesti joko kuorinta-aineella tai kinnasta apuna käyttäen (Zuiilta löytyy ihan huikean hyvä puuvillainen kuorintahanska!).
Pesun jälkeen iho kannattaa ehdottomasti kosteuttaa ihoa, siihen toimii mainiosti Algamariksen kevyesti viilentävä After Sun, joka aktivoi samalla ihon omaa solukorjausta aurinkokylpyjen jälkeen. Voiteessa on useita kosteustasapainoa tukevia raaka-aineita kuten karitevoita, kasviöljyjä, ihosoluja suojaavia flavonoideja, aminohappoja sekä karotenoideja ja punoitusta hillitsevää bisabololia.
Lue myös: 9 x luotettavaa aurinkosuojaa kesälle
Ensi viikolle on luvattu vähän viileämpää säätä (tiistaina seitsemän astetta ja yöllä kolme – huh-huuu!), joten tällä välin aion tankata itseni täyteen veneiden tekniikkaan liittyvää tietoutta ja lukea elektronisten vempeleiden käyttöohjeita (saavutus kai tämäkin, inhoan käyttöohjeita, mutta kaiketi tällaisetkin ihmeet ovat mahdollisia kun aihe on riittävän motivoiva).
Voisi kaiketi sanoa, että tämän veneilyunelmani toteutukseen pätee juuri se kliseinen ajatus siitä, että jos joku olisi vuosi sitten sanonut että omistan tänä päivänä veneen, olisin saattanut vähän tirskahtaa (ja silti salaa toivoa että se olisi totisinta totta).
No, totta se on.
Instagram – @hannamariyellowmood
Facebook – Yellow Mood
Kirja – Tilaa Ketoosissa -e-kirjani
Kuvat Hannamari Rahkonen