Yhteistyössä Alpa.

Talvi 1996. Äidin omin käsin neuloma villainen hiippalakki on ihana ja juuri niin pitkä kuin halusin. Kaikilla naapuruston lapsilla on söpöt hiippalakit. Toivomani iso ja pyöreä tupsukin löytyy lakin päästä! Astelen pakkaseen leikkimään, mutta palaan sisälle kertoakseni kuinka lakki kutittaa otsaa ja kasvoja vietävästi. Ei auta, on laitettava alle kevyempi lakki suojaamaan kutittavalta villalangalta.

Tietyt materiaalit saavat minut hulluksi edelleenkin, ja karhean kutittava lampaanvilla on yksi niistä. Kutian edelleen niin paljon lampaanvillasta valmistetuista paidoista ja huiveista, etten ole kelpuuttanut vaatekaappiini yhtäkään epämiellyttävää vaatekappaletta.

Vuosi 2012. Saamme mieheni kanssa lahjaksi pehmoisen paketin siskoni ja hänen miehensä muuttaessa takaisin Suomeen Etelä-Amerikasta. Ecuador tarjosi tulivuorien ja trooppisen ilmaston lisäksi hyytävän kylmiä sääolosuhteita auringon laskettua mailleen. Vuoristokylissä siskoni tutustui alpakanvillasta valmistettuihin villasukkiin, pipoihin ja muihin vaatteisiin, joita paikalliset suosivat. Omasta paketistani paljastui polveen asti ulottuvat alpakanvillasta neulotut villasukat, joissa oli asianmukaisesti suloisia alpakkakuvioita.

Materiaali oli minulle täysin uusi. Miten ihmeessä jokin villainen voi tuntua näin pehmeältä, tasaiselta ja hyvältä? Ihoani ei kutittanut lainkaan eivätkä sukat myöskään hiostaneet jalkoja, luonnonmateriaalia kun olivat. En ole miettinyt minkään muun vaatekappaleen suhteen sellaisia pelastusoperaatioita, joita mietin käveltyäni alpakkasukkani puhki. Valitettavasti mitään ei ollut tehtävissä ja tietyn kulumisen jälkeen sukista oli pakko luopua.

Iholle tulevien materiaalien laadulla on itselleni suuri merkitys. Vaatteen pitää tietysti näyttää kauniilta, mutta sekin on vain sivuseikka, mikäli materiaali ei tunnu aidosti hyvältä. Yhteistyö Alpan kanssa tuntuu siksi todella omalta. Yrityksen tarina kiehtoo minua suuresti, ja tuotteiden luonnonmukaisuus istuu saumattomasti yhteen minun ja mieheni materiaalifilosofian kanssa, olipa sitten kyse vaatteista tai kodin materiaaleista. Luonnollisissa materiaaleissa on paljon hyvää: ne näyttävät upeilta, kestävät pidempään kuin keinokuidut, eivät sähköisty ja jo ohutkin kerros lämmittää.

Myös tuotteiden funktionaalisuus miellyttää. Vierastan nykyistä – varsinkin blogeissa näkyvää – kertakäyttökulttuuria, jossa laatua korvaa määrä ja jokaista asustetta pitäisi olla viidessäkymmenessä eri sävyssä. On ihanaa, että omistaa kauniita asioita, mutta elämän ei tarvitse olla yksi jättimäinen kulutusjuhla. On vain positiivista, että yhdellä tuotteella voi olla monta eri käyttökohdetta – sellainen on myös kuvissa näkyvä 100 % alpakan villasta valmistettu Havu-torkkupeitto, joka taipuu varsinaisen käyttötarkoituksen lisäksi pehmoiseksi huiviksi.

Alpa on nuoren miehen perustama yritys, jonka suunnittelu sekä tuotanto tapahtuu pääasiassa Suomessa ja Liettuassa, osittain myös Perussa. Teitäkin ehkä kiinnostaa Alpan tarina ja tausta, ainakin itse koen sen hyvin rohkeana esimerkkinä. Hyvät bisnesideat syntyvät usein tarpeesta, niin tässäkin. Siispä kysyin muutaman valikoidun kysymyksen Alpan perustajalta ja toimitusjohtajalta Heikki Timliniltä, näin hän vastasi:

Miten Alpa syntyi?

Lähdin reppureissulle Equadoriin ystäväni kanssa vuonna 2012. Reppureissulle mahtuu tottakai aina monenlaisia ongelmia, esimerkiksi passit, lompakot ja kamerat katosivat linja-auton mukana. Mutta tällaisiin täytyy osata asennoitua, kun matkustetaan rinkan kanssa paikasta toiseen, vähilläkin yöunilla riippumatossa nukkuen. Reissuni aikana hankin alpakan villasta valmistettuja neuleita ja käytin niitä todella kylmissä vuoristo-olosuhteissa, jossa huomasin niiden soveltuvan erinomaisesti myös Suomen sääolosuhteisiin. Suomeen saapuessani en saanut ajatuksiani pois alpakan villasta. Perustin yrityksen ja palkkasin siskoni suunnittelemaan mallistoa Alpalle. Toki monenlaista puuhaa oli ennen kuin pääsimme mallistoa suunnittelemaan.

Miksi valitsitte päämateriaaliksi juuri alpakan villan?

Alusta alkaen ajatuksemme oli vahvasti luonnonkuiduissa, muita vaihtoehtoja emme halunneet edes miettiä. Alpakan villa oli lopulta ainoa vaihtoehto sen kestävyyden, hengittävyyden ja pehmeyden vuoksi.

Keitä ovat ihmiset Alpan takana? Kenestä tiiminne muodostuu?

Tiimistämme löytyy suunnitteluun, markkinointiin ja myyntiin huippuosaaminen. Alpalla työskentelee kolme miestä ja yksi nainen.


Minkälaiset arvot ohjaavat Alpan toimintaa?

Haluamme suunnitella laadukkaita ja istuvia neuleita, jotka on valmistettu kestävistä ja ekologisista materiaaleista. Tuotantomme on valvottua sekä laadun että tuotantotapojen osalta.

Miksi alpakan villa sopii hyvin Suomen sääolosuhteisiin?

Alpakan villa on lämmin ja hengittävä materiaali, joka on kylmällä todella lämmin mutta erinomaisen hengittävyyden vuoksi se sopii mainiosti myös kesä käyttöön.

Mitkä ominaisuudet tekevät alpakan villasta kestävän materiaalin?

Alpakan villan vahvuus on pitkäkuituisuus ja elastisuus. Pitkän kuidun vuoksi se ei nukkaa niin helposti kuin pääosa muista materiaaleista ja elastisuus antaa hieman joustoa ja ehkäisee näin venymiä. Kun nämä kaksi ominaisuutta yhdistyy, on lopputulos on mielestäni paras mahdollinen.

Miten varmistatte lopputuotteidenne, eli vaatteiden ja sisustustuotteiden, pitkäikäisyyden?

Materiaalien lisäksi panostamme tuotannon laatuun ja eettisyyteen. Kaikki Alpan neulontatyö tehdään Euroopan alueella laadukkailla Stoll -neulekoneilla ja tuotantoa valvoo laaduntarkastaja. Aina kun mahdollista, tuotteemme neulotaan muotoon jotta purkautuvat saumat saadaan minimoitua. Kaarnan torkkupeitot ja huivit valmistetaan Perussa hyväksi todetuissa tehtaissa.

Materiaalina alpakka eroaa lampaanvillasta ennen kaikkea mukavuudellaan ja pehmeydellään. Ei ole tämän villan pehmeyden voittanutta – tai jos on, niin vaadin teitä kertomaan! Valitettavasti kaksi ihmistä ei mahdu saman viltin alle soffalla, mutta onneksi aina voi vuorotella.

>> Alpa Shopissa on nyt koko valikoimasta 10-15 % kevätalennus, joka on voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää. <<

Kuvat: Tuomas Rahkonen

Mallit: Monsieur Riemu ja Topi