Kaupallinen yhteistyö House of Organic.

Yksi ehdottomasti eniten kysymyksiä aiheuttanut asia ketogeenisesta ruokavaliosta kertoessani on ollut se, voiko kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava ihminen syödä vähähiilihydraattisesti – olin nimittäin itsekin tässä luulossa vuosikausia ennen kuin perehdyin ketogeeniseen ruokavalioon perusteellisesti ja huomasin omaavani väärää tietoa.

Tämä teksti tulee olemaan henkilökohtaisuudessaan ehkä koko blogihistoriani tärkein tai ainakin yksi tärkeimmistä, sillä epätasapainoinen hormonitoiminta on asia joka on vaikuttanut koko elämääni ja jaksamiseeni erityisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Huomioithan, että tämä on henkilökohtainen tarinani kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja siitä miten hoidan sitä. Kirjoitan tekstin kokemusasiantuntijana ja lähteet tämän kirjoituksen väittämille löydät postauksen lopusta. Suosittelen aina konsultoimaan omaa lääkäriä ennen ruokavalio- ja lääkemuutoksia kuten olen itsekin tehnyt.

Tarkoitukseni on avata tämän artikkelin avulla yleiskuvaa kilpirauhasen vajaatoimintaan vaikuttavista tekijöistä ja tuoda esiin oma kokemukseni sellaisena kuin se on. En väitä ruokavalion parantavan ”kaikkea” tai olevan ainoa ratkaisu terveysongelmiin – olemmehan psykofyysisiä kokonaisuuksia, joiden terveydentilaan vaikuttaa moni asia kuten stressikuorma, keholliset ja henkiset traumat, epigeneettisesti perityt kokemukset, geenit, uni ja elämäntavat ylipäätään. Toisaalta, ruokavalion merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille ei voi myöskään vähätellä tai kiistää. Se on selvää, että ketogeeninen ruokavalio ei varmastikaan sovi kaikille, eli lopulta se millaista ruokavaliota noudattaa ja millä voi hyvin, on yksilöllistä.

Omalla kohdallani kilpirauhasen vajaatoiminta on ollut vain oire oikeasta pääongelmasta: maksan kunnosta, stressin määrästä ja insuliiniresistenssistä. Alkusyytä hoitamalla myös oire – minun tapauksessani kilpirauhasen vajaatoiminta ja esimerkiksi ”raudanpuuteanemia” – ovat alkaneet löysäämään otettaan. Olen aina ajatellut, että vaikka lääkityksille on paikkansa, ne eivät voi olla ainoa keino hoitaa elimistön sairauksia tai oirehdintoja – on löydettävä se alkusyy, joka oireet aiheuttaa ja hoidettava sitä. Vuosien tutkailun ja kokeilujen jälkeen olen löytänyt näiden omien alkusyideni lähteille.

Tulen tekemään tälle postaukselle jossain vaiheessa ensi vuotta kakkososan, jossa pureudun enemmän ketogeenisen ruokavalion terapeuttisiin pitkäaikaisvaikutuksiin koskien kilpirauhasen vajaatoimintaa. Minulle saa esittää kysymyksiä, mutta en ota kantaa kenenkään kilpirauhasarvoihin, lääkityksiin tai mihinkään muuhun sellaiseen mikä ei kuulu osaamiseeni.

Siispä, seuraavaksi jaan oman kilpirauhastarinani. Sen jälkeen käsittelen kilpirauhasen toimintaan vaikuttavia tekijöitä, kerron mitä asioita kannattaa huomioida mikäli kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava noudattaa ketogeenista ruokavaliota ja lopuksi avaan nykytilannettani ja kerron mitä olisin tehnyt toisin ruokavalion, lääkityksen ja stressin suhteen, mikäli omaisin nykyisen tietotaidon. En yritäkään avata kaikkia artikkelin kohtia täydellisesti, vaan luoda jonkinlaisen yleiskuvan aiheesta ketogeeninen ruokavalio ja kilpirauhanen (syväluotaava käsittely vaatisi kokonaisen tietokirjasarjan) – sen sijaan postauksen lopusta löytyy todella paljon lähteitä, joihin tutustumalla pääsee perehtymään aiheeseen todella syvällisestikin.

Postaus on pitkä ja asiaa on paljon, eli suosittelen todella lämpimästi varaamaan lämpimän kupposen lukemisen rinnalle!

Minulla on epäilty kilpirauhasen vajaatoimintaa jo lapsesta saakka monien erilaisten oireilujen vuoksi. Lisäksi suvussamme on rasitteena voimakkaasti erilaisia hormonaalisia sairauksia kuten endometrioosia, alopleciaa, lapsettomuutta sekä kilpirauhasen vajaa- ja liikatoimintaa.

Hormonitoimintani ei ole ikinä ollut optimaalinen ja säännöllisyydestään huolimatta kiertoni on edelleen liian pitkä (tosin teini-iästä saakka kestäneet kaksinkerroin vievät kuukautiskivut ovat 80 % historiaa, kiitos ketogeenisen ruokavalion).

Lähemmin tarkasteltuna hormonitoimintani sai ensimmäisen kunnon shokin kaksi vuotta kestäneestä ehkäisylaastarin käytöstä, jota käytin lääkärin määräyksestä aina kaksi kiertoa putkeen. Kärsin tuolloin kroonisesta migreenistä, joka räjähti käsiin erityisesti kuukautisten aikaan ja vei voimakkuudessaan sairaalaan harva se kerta. Lääkärin ratkaisu oli vähentää kiertoja puolella, jotta elämäni olisi helpompaa.

Migreeneitä oli toki vähemmän, mutta lopulta minun oli lopetettava ehkäisylaastarin käyttö kuin seinään keväällä 2010. Aloin saada oireita veritulpasta ja kärsin erilaisista sydänoireista. En kokenut hormonaalista ehkäisyä käyttäessäni juurikaan ongelmia, mutta sen lopetettuani kehoni meni totaalisen sekaisin. Keräsin parissa kuukaudessa miltei 10 kiloa ylimääräistä painoa, vaikka elämäntapani eivät muuttuneet lainkaan (nuo kilot eivät ole muuten koskaan lähteneet pois), mielialani vaihtelivat ja voin huonosti. Nämä oireet kestivät noin puoli vuotta ja uskon, että tämä hormonaalinen ehkäisy toimi yhtenä kimmokkeena myöhemmälle kilpirauhasen vajaatoiminnan puhkeamiselle.

Vuonna 2012 muutimme kerrostaloon, joka osoittautui lyhyen asumisen jälkeen homeasunnoksi. Oloni romahti tuolloin, mutta pistin kaiken homeen piikkiin, kunnes joku lukijoistani kommentoi blogiini, että hän suosittelee kilpirauhastestejä, sillä kasvoni näyttivät kuvissa tyypillisiltä kilpirauhaspotilaiden kuukasvoilta.

Hakeuduin yksityiselle puolelle lääkäriin, hankin laajat kilpirauhas- ja lisämunuaispaneelit, jotka kävivät analyysissa Amerikassa saakka ja jäin odottamaan monen kuukauden jonoon lääkäriaikaa. Voin sanoa, että 2012 syksy ja talvi 2013 ovat olleet ehdottomasti elämäni pimeintä aikaa, vaikka muut elämän osa-alueet terveyttä lukuunottamatta olivat enemmän kuin kunnossa.

Entisestä elohiirestä ja sosiaalisesta sukkulasta tuli voimakkaan väsymyksen kourissa oleva, epäsosiaalinen ja erakoitunut ihmismöykky, jonka vuorokausirytmi oli sekaisin. Kokemus oli todella rankka, mutta ilman tuota aikaa en olisi oppinut ikinä ymmärtämään miten loppu ja väsynyt voi ihminen olla. Se avasi ymmärrystä aika tavalla.

Kaikki oireeni viittasivat kilpirauhasen vajaatoimintaan: 2-6 kuukauden välein toimiva epäsäännöllinen kuukautiskierto, jonka lisäksi keho käynnisteli kuukautisia useita viikkoja ennen niiden alkua, turvotus ja pöhötys (erityisesti kasvojen ja kaulan alueella), jatkuva paleleminen, äänen muuttuminen matalammaksi, voimakas alakuloisuus, lähimuistin selkeä huonontuminen, aivosumu, joka on väsymystä potenssiin tuhat, voimakkaat masennuksen tunteet ja mielialanvaihtelut, keskittymiskyvyn puute, selittämätön painonnousu, ruokahaluttomuus, ajatusten hitaus, unettomuus, huonontunut/olematon palautuminen liikunnasta, olematon hikoilu ja alhainen ruumiinlämpö (lapsesta saakka 35-35,5 astetta). Jotain varmasti jäi puuttumaan, mutta nämä olivat merkittävimmät asiat.

Vihdoin tammikuun lopulla 2013 koitti lääkäriaikani. Olin käyttänyt paljon rahaa ja nähnyt todella paljon vaivaa sekä hoitamiseni edistämiseen että syiden selvittämiseen. Lääkäri totesi labrojen ja olotilan perusteella kilpirauhasen vajaatoiminnan ja määräsi aloitettavaksi eläinperäisen Armour Thyroid -lääkityksen.

Lisämunuaistutkimuksessa selvisi runsaan stressitason määrä ja vaikka olin elänyt mahdollisimman stressaamatonta elämää enkä ollut tehnyt töitä juuri ollenkaan 10 kuukautta ennen sylkitestin tekemistä, taulukko ei silti riittänyt mittaamaan aamukortisolin määrää, niin koholla se oli. Lääkärin mukaan olin jatkuvassa ylivirittyneessä tilassa, jonka syyt olen nähnyt ja ymmärtänyt vasta vuosia myöhemmin. Lisäksi testistä oli havaittavissa, että sokeriaineenvaihdunnan kanssa oli ongelmia, mutta asiaan ei kiinnitetty sen enempää huomiota.

Kilpirauhasoireeni alkoivat helpottaa seuraavan 6-12 kuukauden aikana joiltain osin ja sain työkykyäni palasittain takaisin, mutta silti moni oire on ollut mukana viime kesään asti.

Insuliini on voimakas hormoni, jota kutsutaan usein elimistön isäntähormoniksi. Insuliinin päätyö on avata solu, jotta solut voivat vastaanottaa glukoosia verenkierrosta. Insuliiniresistenssissä veressä oleva glukoosi ei pääse soluihin aktiivisesti, joten verensokeri pysyy korkealla ruokailun jälkeen.

Liiallinen insuliininsaanti vaikuttaa hypotalamus-aivolisäke -akselin hormonitasapainoon ja nostaa kilpirauhasen vasta-aineita, jotka aiheuttavat kilpirauhashormonin yli- tai alituotantoa, pahentavat vajaatoimintaa ja aiheuttavat kilpirauhastulehdusta (lähde 1). Liiallisesta insuliinintuotannosta kärsivät ihmiset keräävät ylipainoa insuliinin suoran vaikutuksen vuoksi ja toiseksi siksi, että kilpirauhanen usein menee tällaisessa tilanteessa vajaatoiminnalle. Syntyy kehä, jossa ylipaino ruokkii kilpirauhasongelmia ja kilpirauhasongelmat ylipainoa.

Verensokerin tasolla on suuri vaikutus stressihormoneihin ja stressihormoneilla on puolestaan erittäin voimakas vaikutus kilpirauhaseen. Kun elimistö ei kykene käsittelemään korkeaa hiilihydraattien saantia, keho voi reagoida laskemalla verensokerin liian alas (hypoglykemia). Tässä tilassa syntyy usein tuttu tilanne: verensokerin laskiessa syntyy niin kutsuttu iltapäiväväsymys ja tarve makean syömiselle, jotta verensokeri saataisiin jälleen ylös. Korkea verensokeri aiheuttaa myös tulehdusta ja tulehduksella tiedetään olevan erittäin haitallinen vaikutus kilpirauhasen toimintaan.

Jatkuvasti koholla oleva verensokeri vaatii stressihormoneja tasapainottamaan verensokeria. Epästabiili verensokeri aiheuttaa korkeampaa kortisolipitoisuutta, koska kortisoli tasoittaa verensokerin heittelyjä. Ongelmat stressihormonien ja/tai kortisolin suhteen puolestaan vaikuttavat suoraan kilpirauhashormoneihin: liian suuri kortisolimäärä tukahduttaa mm. TSH:n tuotantoa ja liian vähäinen kortisoli vähentää T4-hormonin muuntumista tärkeäksi T3-hormoniksi.

Leptiini on kylläisyyshormoni. Kun rasvasolun kapasiteetti täyttyy, se vapauttaa leptiiniä ja informoi aivoja siitä, ettei lisäenergiaa enää tarvita. Insuliiniresistanssi johtaa leptiiniresistanssiin ja leptiiniresistanssi syntyy, kun hiilihydraatteja syödään jatkuvasti liikaa. Keho alkaa vapauttaa leptiiniä lisää ja lisää, kunnes se tulee resistentiksi leptiinisignaalille.

Leptiinimäärän noustessa kylläisyyssignaali ei toimi samalla tavalla kuin normaalisti ja ihminen alkaa kärsiä jatkuvista mieliteoista. Tämän seurauksena kilpirauhasen toiminta alkaa kärsiä, sillä korkea lepsiinipitoisuus vaikuttaa T4-hormonin T3-hormoniksi konvertoitumiseen ja voi aiheuttaa myös Hashimotoa (lähde 3).

Maksan merkitys on yksi tärkeimpiä optimaalista kilpirauhasen toimintaa ajatellen, sillä korkea insuliinintuotanto ja insuliiniresistenssi vaikuttavat kilpirauhaseen nimenomaan maksan kautta. Liika insuliini aiheuttaa maksassa tulehdusta, ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa ja arpeutumista, jonka vuoksi maksan detoksifikaatio ja aineenvaihdunta eivät toimi kunnolla. Kun maksa on huonossa kunnossa, myös sappi alkaa oireilla. Kilpirauhanen tuottaa T4-hormonia (inaktiivinen), joka maksan on muutettava T3-muotoon (aktiivinen). Jos maksa on rasvoittunut tai maksa-arvot ovat koholla, tätä konvertaatiota ei tapahdu ja syntyy kilpirauhasen vajaatoiminta tai sen oireita.

The Keto Cure -kirja selittää rasvamaksan syntymekanismin todella hyvin ja kertoo myös miksi ketogeeninen ruokavalio on yksi parhaista tämän tilan hoitamiseen ja kilpirauhasen toiminnan tasapainoittamiseen.

Seleeni auttaa T4-hormonin muuntamisessa aktiiviseksi T3-kilpirauhashormoniksi. Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että seleenin syöminen on erityisen hyödyllinen autoimmuunisesta kilpirauhastulehduksesta (Hashimoto) kärsiville (lähde 4), koska heillä on usein liian alhainen seleeniarvo. Seleeni tarvitsee kuitenkin jodia toimiakseen oikein.

Kilpirauhanen sisältää seleeniä painoonsa suhteutettuna enemmän kuin muut elimet. Seleenin saantisuositus on 100-400 mcg päivässä ja parhaita seleenin lähde ovat parapähkinät, äyriäiset, siipikarja, liha ja sisäelimet. Seleenin puutostila voi aiheuttaa jodin puutostilan kehittymisen ja on päätelty, että ilman seleeniä runsas jodimäärä johtaa kilpirauhassolujen tuhoutumiseen (lähde 5).  Jodia tarvitaan kilpirauhashormonien luomiseen ja sen suositeltu päiväannos on 150 mikrogrammaa. Jodia voi nauttia luonnollisessa muodossa esimerkiksi levätippojen muodossa tai joditippoina.

Minulla itselläni oli vajaatoimintani vuoksi todella pitkään sama näkemys ketosta ja vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta kuin valtavirtamedialla: että se ei sovi kilpirauhaspotilaille ja rikkoo aineenvaihduntaa vain lisää. Pidin diagnoosini saamisen jälkeen huolta siitä, että sain riittävästi (huom.: aivan liikaa) hiilihydraatteja ja vaikka lähteet olivatkin ”hyviä” kuten täysijyväriisi, juurekset ja kaura, tiedän nyt että määrät olivat omalle keholleni aivan liiallisia.

Ketoosilla on tasapainoittava vaikutus hypotalamus-aivolisäke-kilpirauhanen akselilla, jonka ansiosta ruokavalio tasapainoittaa kilpirauhasen toimintaa ja parantaa autoimmuunitulehdusta ja auttaa tasapainottamaan dramaattisesti 30 hormonia ja erilaisia elintasosairauksia kuten ylipainoa, insuliiniresistanssia, kakkostyypin diabetesta ja kilpirauhasongelmia.

Ketogeeninen sopii useimmiten myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiville ja parantaa kilpirauhasen toimintaa, kunhan huomioi alla olevat seikat. Suosittelen kuitenkin aina konsultoimaan lääkäriä ennen ruokavalion aloitusta ja seuraamaan hänen kanssaan kilpirauhasarvojen muutoksia säännöllisesti.

Moni sekoittaa vähähiilihydraattisen ruokavalion ketogeeniseen ruokavalioon ja minimoi hiilihydraattien saannin korvaamatta niitä millään. Ketogeenisessa ruokavaliossa hiilihydraatit korvataan hyvälaatuisilla rasvan lähteillä ja jos tätä ei huomioi, on hyvin todennäköistä sekoittaa omaa hormonitoimintaa lisää. Ketogeenisella ruokavaliolla nautitaan rasvaa lähtökohdista ja tavoitteista riippuen 70-200 grammaa päivässä.

Vähähiilihydraattinen ja vähärasvainen ruokavalio ovat yhdistettynä usein siis ne tekijät, jotka voivat aiheuttaa hormoniongelmia, ei ketogeeninen.

Yksi suurimmista virheistä kun puhutaan kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja ketogeenisesta, on liian vähäinen energiansaanti. Ruokavalio on itsessään niin kylläisenä pitävä että syöminen voi unohtua, joten vajaatoimintaa sairastavan on tärkeää huolehtia siitä, että syö riittävästi. Se on yleensä todella helppoa, sillä ketogeenisella ruokavaliolla suurin osa energiasta tulee rasvoista. Liian alhainen energiansaanti voi hidastaa aineenvaihduntaa ja siksi erityisesti ihmisillä joilla on jo valmiiksi aineenvaihduntaa hidastava kilpirauhasen vajaatoiminta, tulee syödä riittävästi ruokaa.

Ajatus siitä, että vähähiilihydraattinen ruokavalio aiheuttaisi tai pahentaisi kilpirauhasen toimintaa, on vain laajalle levinnyt teoria vailla totuuspohjaa (teoria on lähtenyt liikkeelle tutkimuksesta, jossa potilaiden T4-arvo laski kahden ensimmäisen keto-viikon aikana). Tästä aiheesta löydät lisätietoa esimerkiksi The Keto Cure -kirjasta.

Nykyisen ymmärrykseni mukaan olisin hyvin todennäköisesti välttynyt lääkitykseltä, jos olisin tiennyt ketogeenisen ruokavalion hormonitoimintaa tasapainoittavasta vaikutuksesta ja ymmärtänyt maksan, insuliinin ja verensokerin merkityksen kilpirauhasen optimaaliselle toiminnalle jo vuosia sitten.

Tähän mennessä ketogeeninen ruokavalio on aivan selvästi parantanut kilpirauhaseni toimintaa – sen osoittavat sekä labrat, vähennetty lääkityksen määrä että olotila. Keväällä jotkin kilpirauhasarvoni olivat yli viitteiden lääkityksestä huolimatta, mutta tuoreet seurantalabrat osoittavat kilpirauhasarvojen olevan tällä hetkellä paremmat kuin ennen, vaikka lääkitystä on laskettu 120 mg 45 mg:n. Lisäksi se tärkein asia, eli olo, on todella hyvä enkä koe vajaatoiminnan oireita muutoin kuin edelleen hitaana aineenvaihduntana.

Entäs sitten se alkusyy? Omalla kohdallani on selvää, että aineenvaihdunnalliset ja tulehdukselliset terveysongelmat ovat kyteneet jo lapsuudesta saakka ja siksi niiden korjaaminen tulee myös viemään aikaa. Minulla ei ole aiemmin ollut käsitystäkään siitä miten suuri vaikutus maksalla, insuliinilla ja verensokerilla on kaikkeen kehon aineenvaihduntaan ja tähän koko hormoniongelmavyyhtiin.

Runsas emotionaalinen stressi, hormonaalinen ehkäisy, maksan ja suoliston heikko kunto, mahdollinen rasvamaksa, insuliiniresistenssi sekä hiilihydraattipitoinen ja kasvispainotteinen ruokavalio ovat taatusti olleet omiaan kuormittamaan ja epätasapainoittamaan kehon jo valmiiksi epätasapainossa olevaa hormonitasapainoa ja altistamaan sitä kautta kilpirauhasongelmien aktivoitumiselle. En tiedä missä järjestyksessä asiat ovat alkaneet mennä vikaan, mutta nykyään iloitsen siitä että niiden korjaamiseen on työkaluja.

Ennen ketogeenisen ruokavalion aloitusta kävin labroissa, koska tunsin että maksassani on jotain häikkää. Intuitio osui oikeaan: maksa-arvoni olivat erittäin koholla. Katkeransuloista tästä tekee se, että kaikkien näiden vuosien varrella kun olen etsinyt apua ja käynyt hoidattamassa itseäni ja kokeilemassa erilaisia hoitomuotoja (akupunktio, sähköakupunktio, kuivaverianalyysi, kiinalainen lääketiede, ayerveda, homeopatia, vyöhyketerapia) on jokainen – jokainen – hoitaja on sanonut tismalleen saman asian: sinulla on maksan kanssa suuria ongelmia. Keneltäkään en ole saanut silti näin kokonaisvaltaista selitystä sille miksi maksani ei toimi kunnolla tai toisaalta vastausta siihen miten parantaa maksan toimintaa (ja sitä kautta kehon kokonaisvaltaista hormonitoimintaa) ruokavaliolla tai muilla elämäntavoilla.

Heräsin oireisiini sikäli hyvään aikaan, että minulla ei ole vielä kakkostyypin diabetesta, vaikka paastoverensokeri on ollutkin viitteiden ylärajalla ja minulla on hyvin todennäköisesti ollut myös insuliiniresistenssi jo pitkään. Maksaani ei ole ultrattu, mutta labrojen ja ylipainon perusteella rasvamaksa on hyvin todennäköinen. Tulehdusarvoni ovat olleet vuosikausia koholla ja itse asiassa viimeisen vuoden ajan ne ovat olleet poikkeuksellisen koholla.

Koko tämä vyyhti on ruokkinut itse itseään samalla kun olen elänyt niin sanotusti terveellisesti (limut, sipsit ja karkit eivät ole kuuluneet elämääni juuri ollenkaan, kasvispainoitteisella ja gluteenittomalla ruokavaliolla ollaan menty) ja yrittänyt toimia terveyttäni tukevasti. Nyt ymmärrän paremmin mikä kokonaiskuva on ja tiedän miten hoitaa itseäni – tulee olemaan mielenkiintoista seurata tuloksia pidemmällä aikavälillä.

Ketogeeninen ruokavalio on alkanut jo laskemaan kaikkia veriarvoja normaalimmille tasoille, mutta nämä ongelmat eivät ole hetkessä syntyneet, joten eivät ne hetkessä lähdekään. Olen todella kiitollinen kilpirauhasen tähänastisesta toipumisesta, mutta vielä on työsarkaa tehtäväksi.

Aloitan pian kolmen kuukauden mittaisen paastovalmennuksen, jonka aikana verensokerin käyttäytymistä seurataan useamman kerran päivässä, tarkkaillaan veriarvojen (mm. kolesterolin sekä maksan) tilannetta laboratoriotestein ja syödään ketogeenisesti. Voin kirjoittaa kokemuksistani joulukuussa, kunhan valmennusta on takana parin kuukauden verran.

Matka siis jatkuu ja nyt keho tarvitsee aikaa toipua hyvällä ravinnolla ja mahdollisimman stressittömällä arjella. Tottakai olisi ollut mahtavaa omata tämä tietotaito jo vuosia sitten ja voida paremmin, mutta mennyt on mennyttä ja nyt on nyt.

Onko sinulla kilpirauhasen vajaatoiminta? Miten hoidat sitä?

Helposti alkuun: Ketoosissa -e-kirja

Ketoosissa e-kirja on kattava ja helppolukuinen opas ketogeeniseen ruokavalioon perusteisiin. Kirja sisältää info-osuuden lisäksi yhteensä 25 arkeen sopivaa, kasvisvoittoista, helppoa ja maistuvaa reseptiä. Reseptit sisältävät annosmäärän ja ravintosisällön, jonka lisäksi useimmat resepteistä valmistuvat ilman maitotuotteita. Tutustu kirjaan tästä.

Suosittelen lukemaan nämä aiemmat kirjoitukseni:

Mikä on ketogeeninen ruokavalio?

3 kk ketogeenisella ruokavaliolla – mikä on muuttunut?

Ketogeeninen ruokavalio ja elektrolyytit

Lähteet:

Lähde 1: Ortiz, L., Zannini, R. DiLauro, and P. Santisteban. ”Transcriptional Control of the Forehead Thyroid Transcription Factor TTF-2 by Thyrotropin, Insulin, and Insulin-Like Growth Factor I.” Journal of Biological Chemistry 272, no. 37 (1997): 23334-23339.

Lähde 2: Lartey, L., J.P. Werneck-de-Castro, I. O-Sullivan, T. Unterman, and A. Bianco. ”Coupling Between Nutrient Availibity and Thyroid Hormone Activation.” Journal of Biochemical Chemistry 290, no. 51 (2015): 30551-30561.

Lähde 3: The Keto Cure: A Low Carb Hight Fat Dietary Solution To Heal Your Body And Optimize Your Health

Lähde 4: A concise review of Hashimoto thyroiditis (HT) and the importance of iodine, selenium, vitamin D and gluten on the autoimmunity and dietary management of HT patients.

Lähde 5: Tämä alkuaine auttaa kilpirauhasesi tasapainoon

Blood Sugar, Insulin, And Thyroid

Does The Ketogenic Diet Cause Hypothyroidism or Hashimoto’s Thyroiditis

Are Keto and Low Carb Diets Suitable for People with Thyroid Disease?

Intermitted Fasting, Low Carbs & Your Thyroid

Intermitted Fasting & Your Thyroid

What’s Really Behind a Sluggish Thyroid Problem?

Insuliiniresistenssi (Tohtori Tolonen)

Rasvamaksa (Tohtori Tolonen)