Olen julistanut kevään alkaneeksi, vaikka odotettavissa olisivatkin vielä ne pahimmat paukkupakkaset. Mikään ei voita tykkylunta puissa ja valkoista maisemaa, joka kimaltelee auringonsäteiden ansiosta. Se on miltei maagista! Olen niin kiitollinen nykyhetken aamuista: saan herätä rauhassa ja siemaista omassa tahdissani aamujuomani ilman kiireen häivää.

Vaikka elämme keskellä kauneinta talvea, minulle tulee silti näitä kuvia katsellessani vahvasti mieleen paahtavan kuuma kesä 2003 — ehkä sen tekevät nuo keltaistakin keltaisemmat appelsiinit, joita katsoessa saa melkein aurinkopalloja silmiin. Tuolloin olin huoleton 14-vuotias, joka vietti koko kesänsä ulkona kulkien sinne tänne ilman huolta huomisesta. Kävin joka päivä saaressa katsomassa hevosia ja laukkasin päivänä jos toisenakin paahteisen lämpimällä rantahiekalla ilman satulaa. Lopuksi pulahdettiin hevosten kanssa veteen vilvoittelemaan ja yhtäkkiä nuo jättimäiset otukset muuttuivat sulaviksi delfiineiksi, joiden selässä piti vain yrittää pysyä.

Tilaan ensi kesälle yhtä paljon huoletonta, ihanaa tekemistä kuin oli 14-vuotiaan itseni elämässä tuolloin. Siihen saakka kantelen sitruskasseja kaupasta kotiin ja nautin tästä hetkestä, aurinkoisista talvipäivistä.

Tuorepuristettu sitrusmehu

1 annos

Halkaise hedelmät ja purista mehut sitruspusertimella. Itselläni on tapana syödä suoraan lusikalla puristimen pintaan jäänyt hedelmäliha, mutta yhtä hyvin voit sekoittaa hedelmälihat mehuusi, jolloin saat juomaan hieman paksuutta.

Mehut ovat loistavia kumppaneita, mikäli edellisenä päivänä on tullut syötyä epäsäännöllisesti tai muutoin kehollesi sopimattomalla tavalla. Suosittelen tällaisissa tapauksissa aloittamaan seuraavan aamun kevyesti tällä tai jollain muulla itsepuristetulla mehulla. Kuulostele kehoasi ja anna sille lepopäivä nauttimalla mahdollisimman kevyttä ruokaa edes yhden päivän ajan. Nauti mehuja, salaattia höystettyinä linsseillä/pavuilla, kasvissosekeittoja tai smoothieita.

Olen tässä miettinyt sellaista siirtoa, että mun täytyy ehkä ihan oikeasti muuttaa Sisiliaan, tuohon luvattuun sitrusten maahan. Jokin mieleni ylittävä voima näissä mahtavissa hedelmissä vain on kuukausi toisensa jälkeen. Hitaina arkiaamuina on fantastista herätellä unenpöpperöistä itseään nuuhkimalla näistä hedelmistä kantautuvaa keltaisen pirskahtelevaa raikkautta. Siinä kuulkaas aikakin melkein pysähtyy!