Kaupallinen yhteistyö PUR Kauppa.

Olen tässä nyt pari päivää palaillut osittain takaisin töiden pariin, varsinainen lomani päättyi sunnuntaina. Töiden ohessa tällä viikolla jatkuu myös TRE-ohjaajakoulutukseni Oulussa, suuntaan sinne loppuviikoksi (ja ajan ensimmäistä kertaa ihan yksin näin pitkää matkaa). Jatkan elokuussa vielä puolittaista lomaa tekemällä noin 2-3-päiväistä työviikkoa, joten sikäli vapaat vielä jatkuvat.

Kesän aikana olen ehtinyt olla, se on tuntunut ihanalta. Kevät oli melkoista kuohuntaa suunnassa jos toisessa, enkä voi väittää välttyneeni sen tuomalta emotionaaliselta taakalta. Sanoisinkin, että kesä on mennyt hitaaseen palautumiseen, joka on vieläkin vaiheessa. Onni on se, että rajansa tiedostaa.

Parhaita muistoja kesälomalla oli ehdottomasti, kun matkasimme Tuomaksen ja koirien kanssa meren äärelle. Löysimme pienten ja kapeiden teiden päätepisteestä upean salapaikan, jossa ei liiemmin muita ollut. Siellä me metsästimme aarteita (löysimme kuolleita hylkeitä ja hylkeen luita!) ja juoksimme sekä kävelimme varpaan-, ja tassujen välit täyteen hiekkaa. Nukuimme teltassa hiekkadyyneillä meriheinien suojassa öistä sateenropinaa ja meren kuohuntaa kuunnellen. Teki todella hyvää käydä välillä poissa kotoa, hengittää horisonttien äärettömyyttä ja kuulla vain luonnon ääniraitoja.

Siinä on jotain sanoinkuvaamatonta taikaa, kun saa nukahtaa okrankeltaisen ja punaisen kaikissa sävyissä hehkuvaan auringonlaskuun ja nauttia aamuauringon lämmittämällä hiekalla espressot kuksasta.

Tuntuu, että mitä aikuisemmaksi tulen, sitä enemmän nautin kesistä. Tämä ajanjakso on Suomessa niin lyhyt ja intensiivinen, että vietän mieluusti elokuun hiljaisemalla työtahdilla ennen syksyn vipinöitä. Tällaisessa puolittaisessa työarjessa rutiinit nousevat arvoon arvaamattomaan.

Ajattelin nuorempana, että rutiinit eivät ole minua varten – ja jos totta puhutaan, eivät joustamattomat rutiinit ole vieläkään. Silti uskon, että tietyt tasaisina arjessa toistuvat asiat ovat tärkeä osa hyvinvointia – kertovathan ne myös elämänhallinnasta. Vaikka osa rutiineista on näennäisesti todella pieniä juttuja, näen että juuri niiden kokonaisuus luo ympärille turvaa sekä ennustettavuutta arkeen.

Etenkin nyt kun elää keskellä maailman myllerryksiä ja sen aiheuttamia muutoksia, olen kokenut tosi tärkeäksi vaalia muutamia helppoja rutiineja arjessa – listasin alle vuosien varrealla tärkeimmiksi muotoutuneita tapoja niin oman työn kuin hyvinvoinnin kannalta.

Rauhallinen aamu

Olen vuosien varrella kokeillut aamuihini monia juttuja: aamukuuden rankkoja Crossfit-treenejä, kevyempiä treenejä, kello viiden nousuja, myöhempiä nousuja, töitä, neuvotteluja… Nykyään tiedän, että kehoni ja mieleni herää päivään hitaasti ja kunnioitan sitä.

Nousen yleensä 8-8.30 ja aloitan työt usein vasta 9-9.30 välissä. Sitä ennen olen, hengittelen, luen ehkä vähän, juon kahvia, ulkoilutan koirat ja rapsuttelen heitä sohvalla, kunnes herään. Hauskinta tässä oman kehon kuuntelussa on se, että geenitestit osoittivat intuitioni aamuliikunnan suhteen oikeaksi – liikunta sopii keholleni parhaiten vasta iltapäivällä tai illalla. Ei ihme, että kaikki aiemmat aamuliikuntakokeilut ovat tuntuneet kurjilta – siltä, ettei keho ole vielä yhtään herännyt.

Kofeiiniton kahvihetki

Aamukahvihetki on minulle pyhä, sen tietävät kaikki lähipiirissäni. En ole aamujutustelija, herään hitaasti ja haluan olla hiljaa. Tuomas lähtee omiin töihinsä arkena noin tuntia ennen kuin itse nousen ja hänellä on tapana valmistaa minulle espresso valmiiksi. Hän kantaa sen yöpöydälleni odottamaan havahtumistani tähän maailmaan, joskin usein herään jo houkuttelevaan kahvintuoksuun. Tämä hänen tapansa on itselleni niin parasta arkirakkautta, että sydämessäni läikähtää joka aamu kiitollisuus tästä miehestä!

Viikko/päiväsuunnitelma

Alkuviikko – erityisesti maanantai – on itselleni usein suunnittelua, jolloin teen raamit tulevalle työviikolle. Yrittäjänä aikataulun laatiminen on tärkeää – sen lisäksi, että asiat tulevat tehdyksi, suunnittelu ja siinä pysyminen vähentää ainakin omalla kohdallani stressiä hurjan paljon. Kirjoitan itselleni maanantaisin kaksi listaa: kiireelliset tehtävät deadlineineen ja ei-kiireelliset tehtävät, joita voi ripotella sinne tänne. Tämän jälkeen jaan kummastakin listasta 1-3 tehtävää jokaiselle arkipäivälle. Tällä metodilla työpäivät ovat helpompia aloittaa, jokaisesta aamusta ei mene hukkaan turhaa aikaa ja saan asiat ihan oikeasti tehtyä – myös ne loppumattomalta tuntuvat silpputyöt!

Keskittymistä ja ajatusta vaativat työt klo 9-13 välillä

Jos sukelletaan vielä syvemmälle allekirjoittaneen työrutiineihin, yksi ehdottomasti tärkeimmistä tavoista on se, että keskitän kaikki ajatusta vaativat työt aamu-, ja alkuiltapäivään. Olen kokeillut vuosien varrella monia erilaisia työskentelyaikoja vain huomatakseni, että aamupäivät ovat itselleni produktiivisinta aikaa. Ajatukset kulkevat raikkaasti ja siksi kirjoitustyöt on nopeinta ja helpointa hoitaa juuri tuolloin – muina vuorokauden aikoina homma alkaa helposti sakkaamaan ja työhön saattaa mennä moninkertainen aika.

Tänä kesänä aloin täyttää aamuisin ja iltaisin myös The Five Minute Journalia, joka on positiiviseen psykologiaan pohjaava kiitollisuuspäiväkirja. Joka aamu kirjoitan kirjaan ylös kolme asiaa joista olen kiitollinen ja kolme sellaista asiaa, jotka voivat tehdä tästä päivästä vielä paremman. Uskon vakaasti siihen, että ajatuksemme ja asenteemme muodostavat todellisuutemme. Kiitollisuus on ollut minulle jo vuosien ajan tärkeä tapa suhtautua vastoinkäymisiin ja elämään yleensäkin. Aina se ei tietenkään ole helppoa, mutta nekin hetket opettavat.

Vaikkei vastoinkäymisistä tai huonoista kokemuksista itsessään voi tai tarvitse olla kiitollinen, olosuhteiden ja tunteiden tunnistamisesta voi tuntea kiitollisuutta. The Five Minute Journal on todella hyvä apuväline kaikenikäisille; se auttaa keskittymään omassa elämässä ilmentyvään hyvään – kiitollisuuden aiheisiin niiden kokoa katsomatta – ja ennen kaikkea tulemaan niistä tietoiseksi. Se jos mikä on aitoa pääomaa.

Yhteinen lounastauko

Yksi asia, josta emme puolisoni kanssa tingi edes työarjessa, on yhteinen lounashetki. Teemme molemmat töitä kotona ja väitän, että meillä yksinyrittäjillä saattaa olla suurempi kiusaus olla pitämättä taukoja. Meille yhteinen lounas on kaivattu paussi, joka rytmittää myös töitä. Teemme ruoan pääsääntöisesti itse, koska kotona vain saa usein paljon parempaa ruokaa kuin missään lounasravintolassa. Syömisen lisäksi rupattelemme, keitämme kahvit ja olemme hetken parvekkeella tai pihalla koirien kanssa. Tämä on yksi niistä rutineista, joista olen todella kiitollinen – ihana arjen läsnäoloharjoitus, josta saa paljon voimaa.

Jos lounaalla tuntuu yhtään siltä, että ajatus meinaa alkaa sakata, teen usein pienen cocktailin lisäämällä Lion´s Manea kofeiinittomaan päiväkahviini. Kiinalaisessa lääketieteessä tätä sientä kutsutaan aivotoniciksi, sillä se stimuloi aivojen hermosolujen kasvuun ja neuronien terveyteen vaikuttavaa Nerve Growth Factor -proteiinia ja parantaa muistia sekä keskittymistä. Olen käyttänyt adaptogeeneja vuosikaudet ja Lion’s Mane on kyllä jokaisen ajatustyöläisen paras ystävä!

Työpäivällä on loppu

Yksi tärkeimmistä työrutiineistani on se, että työt loppuvat tiettyyn aikaan. Saattaa kuulostaa liiankin yksinkertaiselta, mutta tämä ei ollut yrittäjyyden alkutaipaleella itselleni mikään itsestäänselvyys. En halunnut jäädä jumiin mihinkään aina töissä olevan yrittäjän karikatyyriin, joka on monilla valitettavan totta joko työnarkomaniasta tai olosuhteista johtuen. Olen vuosien varrella saanut oppia, että on todella tärkeää kunnioittaa omaa vapaa-aikaa ja lopettaa työt ajoissa – teen tällä hetkellä 3-8 tuntisia työpäiviä projekteista riippuen. Toki joskus harvoin innostus ja flow iskee illalla, se on ok, mutta siitä ei tulisi mitään että tekisin jatkuvasti töitä iltaisin ja öisin (kokeiltu on, sain vain unirytmini ja hormonitoimintani sekaisin). Sama koskee viikonloppuja, ne ovat lähtökohtaisesti aina vapaa-aikaa ja työtä vain erityistapauksissa.

Metsälenkit koirien kanssa

En ole pitkään aikaan harrastamalla harrastanut liikuntaa kävelyä ja uimista lukuunottamatta. Keho ja hermosto hyötyvät tällä hetkellä parhaiten rauhallisesta arkiliikunnasta. Koirat onneksi pitävät huolen siitä, että joka päivä tulee ulkoiltua reilusti ulkoilmassa. Käymme aina työpäivien jälkeen nelistään samoilemassa tunnin pari lähimetsässä. Nuo hetket ovat ihania paitsi hiljaisuuden, vaihtelevan maaston ja luonnon vuoksi, mutta myös siksi että silloin on aikaa jutella rauhassa. Huomaan myös, että koirat ovat metsässä ihan eri tavalla rauhallisia kuin kaupungin toisinaan ruuhkaisilla ja äänekkäillä kävelykaduilla (tai ehkä se johtuukin meistä ihmisistä, Riemu on ainakin minun kohdallani varsinainen tunteiden tulkki).

Iltasuihku

Lämpö ja vesi ovat itselleni todella rentouttavia elementtejä, jotka rauhoittavat hermostoani ja auttavat keho-mieli -yhteyden vahvistamisessa. Siksi käyn joka ilta lämpimässä suihkussa resetoimassa menneen päivän ja valmistamassa mieleni nukkumaan (paitsi jos olen käynyt iltauinnilla kuten kesäisin tapaan käydä). Himmennän valot, hieron kasvot puhdistusaineella ja pyyhin ne pehmeällä sekä lämpimällä musliiniliinalla. Suihkun jälkeen sumuttelen tai taputtelen kasvot vähintään kasvovedellä, usein lisään myös öljyn. Viime kuukausina minulla on ollut haasteita kurkun alueen kanssa ja otin kokeiluun PUR Kaupalta erityisesti kurkkuchakralle suunnatun öljyseoksen, joka kolahti.

Uskon siihen, että kivut, jumit, tukokset, tulehdukset ja oirehdinnat eri puolilla kehoa ovat usein indikaatioita tunneperäisistä jumeista – jostain mikä on jäänyt käsittelemättä tunnetasolla ja jäänyt sitten keräämään kuormaa. Kurkun alueen ongelmat vastaavat itseilmaisusta, itseluottamuksesta, viestinnästä ja rehellisyydestä. Kurkkuchakran epätasapaino ilmenee tyypillisesti kilpirauhasongelmina, kaulan ja kasvojen alueen turvotuksena, kireinä leukoina ja hartioina. Itselläni on ollut viimeisen puolen vuoden aikana paljon emotionaalista stressiä ja se on vaikuttanut suoraan hormonitoimintaan sekä kilpirauhaseen (lisää kilpirauhasen vajaatoimintani tilanteesta täällä). Tasapainoisessa tilanteessa kurkun chakra toimii siten, että tunteiden ja omien mielipiteiden ilmaisu on helppoa, kykenemme kuulemaan ja kuuntelemaan, pystymme asettamaan omat rajamme sekä seisomaan niiden takana.

Käyn säännöllisesti tunnevyöhyketerapiassa (eli yksi tärkeä rutiini sekin, lämmin suositus!), koska olen kokenut sen lempeän tehokkuuden omien tunteiden ja kokemusten avaamisessa. Käsin valmistettu kurkkuchakraöljy sisältää sinistä sypressiä, eukalyptusta, sitruunaa, kamomillaa, kamomillaa ja viherminttua. Sipaisen sitä usein iltaisin suihkun jälkeen suoraan kaulalle, jos kurkussa on oikeastaan mitään tuntemuksia. Jos chakrojen toiminta ei ole sinulle tuttua, kannattaa lukea PUR Kaupan blogista artikkeli Chakrat ja umpieritysrauhaset. Itse suhtaudun chakraöljyihin puhtaasti aromaterapeuttisten vaikutusten kautta, sillä tuoksuilla on tunnetusti suuri vaikutus tunteisiin ja erityisesti niiden ilmaisuun.