Kaupallinen yhteistyö House of Organic.

Mikään ei korvaa monipuolista ruokavaliota, se on selvää. Vastaan tulee kuitenkin tilanteita, joissa purtavamme ei annakaan sitä, mitä sen on oletettu antavan. Syy saattaa piillä aikakautemme muuttuneessa ruokateollisuudessa, joka tehokasvattaa ja prosessoi yksinkertaisimmankin raaka-aineen tunnistamattomaksi, mutta vielä useammin syy löytyy omasta kehostamme. Esimerkiksi kuukautiset, stressi, sairaudet, raskaus ja vanheneminen leikkaavat loven kehomme ravinnetasoihin normaalista poikkeavalla tavalla. Kun tähän lisätään vielä arkea suorittavan nykyihmisen epäsäännölliset ja yksipuoliset ravintotottumukset, on tarve lisäravinteille valmis.

Ravintolisät ovat yksinkertainen tapa paikata vitamiinien ja hivenaineiden mentäviä aukkoja, ja kyselytutkimusten perusteella kolmasosalla onkin edelleen perinteinen tuubi multivitamiiniporetabletteja piilossa maustekaapissaan. Ajallemme ominaiseen tapaan kehitys on kuitenkin tarttunut myös lisäravinteisiin, ja nykyään kivennäisaineita ja vitamiineja löytyy pään pyörälle laittavissa muodoissa. Kun tarjolla on kaikkea synteettisistä 20-in-1-tableteista luonnollisiin superfoodjauhesekoituksiin, mistä tietää, mihin tarttua? Lue läpi ravintolisätietoiskumme ja ota haltuun synteettisten ja luonnollisten ravintolisien erot!

Synteettiset lisäravinnevalmisteet eroavat aidoista luonnollisista ravinnelisistä erityisesti valmistustapansa puolesta. Toisin kuin luonnollisia ravintoaineita, synteettisiä ei eristetä ruoka-aineista, vaan ne tuotetaan alusta loppuun laboratorio-olosuhteissa. Synteettisistä ravinnelisistä puhuttaessa moni kuvittelee kemikaalihöyryjä pulputtavat koeputket, joita yhdistelemällä kemisti valmistaa tarvittavat ravinteet, mutta todellisuudessa aniharva nykyaikainen lisäravinnevalmiste tuotetaan täysin kemiallisesti. Melatoniini on yksi esimerkki suurimmaksi osin täyssynteettisesti valmistettavasta ravintolisästä, mutta senkin valmistusprosessia kehitetään biologisempaan suuntaan.

Monen synteettiseksi luokitellun ravinnelisän valmistusprosessista löytyykin nykyään vähintään yksi biologinen vaihe – fermentaatio – jossa bakteerien, hiivojen ja muiden mikrobien aineenvaihdunnan avulla ravinteita voidaan tuottaa kustannustehokkaasti suuria määriä. Kemiallisia vaiheita tarvitaan usein vain ravinteiden eristämiseen ja puhdistamiseen. Esimerkiksi valtaosa C-vitamiinista valmistetaan bioteknisesti kaksiosaisen fermentaatioprosessin avulla, K2- ja B2-vitamiinit puolestaan geenimuunneltujen bakteerien toimesta.

Jos tarkkoja ollaan, luonnollisia ravinteita saadaan vain käsittelemättömistä luonnollisista lähteistä – eliöistä ja mineraaleista – ja täten vain yksinkertaiset kasvipuristeet ja mineraalijauheet tulisi luokitella luonnollisiksi lisäravinteiksi. Luonnollisena markkinoidaan kuitenkin myös luontaisista lähteistä eristettyjä spesifisiä ravinteita, isolaatteja. Luonnolliset isolaattivalmisteet tuotetaan pääasiallisesti uutosmenetelmällä eli poistamalla kuidut ja muu luonnollinen aines, jonka jälkeen jäljelle jääneet ravinteet eristetään, puhdistetaan ja käsitellään kuluttajaystävälliseen muotoon.

Luonnollisten isoloitujen ravinteiden valmistaminen saattaa olla huomattavasti synteettisiä menetelmiä kalliimpaa, sillä luonnollisten raaka-aineiden ravinnepitoisuudet ovat usein alhaisia. Tästä syystä myös jauhe- ja tablettimuotoisia lisiä ohjeistetaan ottamaan suurempi päiväannos. Raaka-aine-erien ravinnepitoisuudet voivat myös vaihdella, jonka johdosta yksinkertaisissa tiivistetyissä lisäravinteissa harvoin ilmoitetaan tarkkoja ravinnepitoisuuksia. Isoloitujen ravinteiden kohdalla pitoisuudet ilmoitetaan kuitenkin synteettisten tapaan tarkasti, ja ne ovatkin hyvä lisä esimerkiksi odottaville, imettäville, vegaaneille sekä vanhuksille, joilla on suurentunut tarve juuri tietyille ravinteille.

Markkinoilta löytyy myös luonnollisina markkinoituja lisiä, joiden kerrotaan “kasvaneen ruoassa”. Kyseisessä tuotantotavassa hiiva- ja mikrobiviljelmiin lisätään luonnollisia ja synteettisiä ravinteita, jotka mikrobit ottavat aineenvaihduntansa kautta sisäänsä. Laboratorio-oloissa kasvatettuihin soluihin kertyneet ravinteet päätyvät kuluttajille eristämättä, yhdessä kasvatusmassan kanssa. Tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman hyvin imeytyviä ravinteita, mutta tutkimustulosten perusteella ravinnepitoisuudet näyttävät kyseisellä menetelmällä jäävän isoloituja lisiä alhaisemmiksi.

Yksinkertaisimmillaan luonnolliset ravintolisät ovat siis esimerkiksi kuivattuja superfoodjauheita, jotka on suhteellisen helppo todeta aidosti luonnollisiksi, sillä niissä raaka-aineet näkee, haistaa ja maistaa. Isoloitujen ravinteiden kohdalla luonnollisuus ei ole yhtä helposti todennettavissa, ja harmillisen usein lupaus luonnollisesta valmistustavasta onkin vain markkinointikikka. Koska virallisia valvovia tahoja ei periaatteessa ole, on raja synteettisen ja luonnollisen välillä häilyvä. Esimerkiksi yhdysvaltalaisilla lisäravinnemarkkinoilla luonnolliseksi saa kutsua tuotteita, jotka sisältävät vain 10 % luonnollista alkuperää olevia raaka-aineita.

Luonnollisuudesta viestitään yleisesti termillä whole food, mutta kun siihen lisätään based-pääte (whole food based), avataan ovet synteettisesti tuotettujen ravinteiden lisäämiselle. Luonnollisina markkinoitujen ravinteiden joukosta löytyykin paljon synteettisesti valmistettuja tuotteita, ja vain harva valmistaja erittelee tuotantotapaansa tarkemmin. Osa ei välttämättä edes tiedä sitä. C-vitamiinin voidaan esimerkiksi antaa olettaa olevan peräisin hedelmistä, kun hedelmiä on todellisuudessa käytetty vain fermentaatiosta vastaavien mikrobien kasvualustana. Joskus C-vitamiinipitoisia marja- ja hedelmäjauheita käytetään vain apuaineina, ja tarkan ravinnepitoisuuden takaamiseksi tuotteen sisältämä C-vitamiini on peräisin synteettisestä askorbiinihaposta.

Luonnollisuudesta pääsee parhaiten jyvälle suuntaamalla katseensa tuotteen pakkausselosteeseen. Yksinkertaisten kasvipuristeiden ja -jauheiden raaka-aineluettelossa tulisi näkyä käytettyjen raaka-aineiden tieteellinen tai kansankielinen nimi, kun taas isolaattilisäravinteiden listassa komeilee itse ravinteen nimi. Jos isoloitu ravinne on eristetty luonnollisesta lähteestä, ei tätä usein jätetä mainitsematta valmistustavan arvokkuudesta johtuen. C-vitamiinin kohdalla tulisi tässä tapauksessa lukea sen olevan eristetty sataprosenttisesti luonnollisesta lähteestä.

Useimmat isoloidut ravinteet on kuitenkin tuotettu synteettisesti fermentaation avulla, mutta pelkkien tuoteselosteiden kautta tästä on vaikea varmistua. Synteettisistä vaiheista kertovat esimerkiksi suoloihin ja happoihin viittaavat nimet, joita ovat muun muassa acetate, bitartrate, chloride, gluconate ja succinate. Isoloidut ravinteet nimittäin stabiloidaan suoloiksi säilyvyyden takaamiseksi. Moni valmistaja kuitenkin välttää liiallista tarkkojen kemiallisten nimien käyttämistä tietäen tämän johdattelevan tarkkasilmäisen kuluttajan synteettisyyden lähteille. Näin ollen C-vitamiinista voidaankin puhua ihan vain C-vitamiinina askorbiinihapon, E300:n, natriumaskorbaatin tai magnesium-di-L-askorbaatin sijaan. Toinen suhteellisen näkyvä merkki synteettisyydestä on ravinnepitoisuus: jos lisässä on esimerkiksi satakertaisesti C-vitamiinia luontaisiin lähteisiin verrattuna, on se mitä luultavimmin tuotettu fermentaation avulla.

Yhteistä luonnollisena markkinoiduille lisille näyttää olevan niiden riisuttu koostumus, jossa on haluttu välttää niin pintakäsittely-, täyte- kuin säilöntäaineitakin. Tällaisten lisien kohdalla tulee kuitenkin kiinnittää erityishuomiota puhtaaseen sekä laadukkaaseen valmistustapaan, sillä ilman säilöntäaineita öljyjä ja kasviuutteita sisältävien lisien säilyvyys on alhainen. Moni luonnollisten lisäravinteiden valmistaja onkin kehitellyt omat patentoidut pakastekuivaus- ja säilöntämenetelmänsä, jolla ne takaavat synteettisten vitamiinien kaltaisen säilymisajan.

Oli lisäravinne valmistettu tavalla tai toisella, ei siitä ole apua, jollei kehomme pysty hyödyntämään sitä. Kaikkien ravintolisien kohdalla tuleekin kiinnittää huomiota niiden biosaatavuuteen eli siihen, kuinka ravinteet imeytyvät ja saavuttavat kohteensa elimistössämme. Biosaatavuus ei ole yksinkertainen yhtälö, vaan siihen vaikuttaa sekä ravinteiden kemialliset muodot ja keskinäiset vuorovaikutukset että elimistömme ravinnetasot, sairaudet sekä ruoansulatuksen toimivuus.

Yksi tärkeimmistä syistä aidosti luonnollisten lisäravinnevalmisteiden suosimiseen on aineenvaihduntamme kannalta oikeanlainen ravinnemuoto. Ravinteiden kemialliset muodot voi ajatella avaimina, joiden täytyy sopia juuri oikeanlaisiin lukkoihin. Monilla ravinteilla on kaksi avainta, enantiomeeria, jotka ovat toistensa peilikuvia. Usein kuitenkin vain toisella enantiomeereista on biologinen aktiivisuus – avaimet näyttävät toisiltaan, mutta vain toinen avaa lukon.

Joskus pakkausselosteista löytyykin termi natural active form, joka tarkoittaa sitä, että ravinteen kemiallinen rakenne on bioidenttinen ruoasta saatavien muotojen kanssa, vaikka ravinne onkin tuotettu synteettisesti. Jos ravinteen kemiallinen muoto on oikea, ei kehomme osaa eritellä synteettisesti valmistettuja ravinteita luonnollisista. Esimerkiksi C-vitamiinin kohdalla eroja synteettisesti ja luonnollisesti tuotettujen lisien imeytymisessä ei ole havaittu. Ehkä fermentaation luokitteleminen synteettiseksi valmistustavaksi tulisikin kyseenalaistaa, etenkin jos sen avulla onnistutaan tuottamaan biologisesti aktiivisia ravinnemuotoja.

Vaikka useimpia synteettisesti tuotettuja vitamiineja on vuosien varrella opittu valmistamaan tavalla, joka tuottaa bioidenttisiä kemiallisia rakenteita, löytyy edelleen ravinteita, joita ei pystytä valmistamaan synteettisesti. Esimerkiksi E-vitamiinin fermentaation avulla tuotetun muodon, dl-alfatokoferolin, rakenne eroaa luonnollisista E-vitamiinimuodoista, eikä elimistömme täten pysty hyödyntämään sitä yhtä tehokkaasti. E-vitamiini eristetäänkin usein luonnollisista lähteistä, lähinnä soijaöljystä.

Ravinteen kemiallinen muoto on kuitenkin vain osa biosaatavuuden yhtälöä. Vaikka synteettisen lisäravinteen kemiallinen muoto vastaisikin luonnollisia muotoja, on harvan tuotteen kohdalla otettu huomioon ravinteen imeytymisen kannalta tärkeät apuaineet. Esimerkiksi C-vitamiinin vaikutuksen on havaittu tehostuvan, kun se nautitaan yhdessä sen aineenvaihduntatuotteiden kanssa. Etenkin kasveissa on useita yhdisteitä, pääasiallisesti polyfenoleita, jotka muodostavat vitamiinien ja hivenaineiden tehoa sekä imeytymistä parantavia synergistisiä yhdistelmiä. Moniin luonnollisiin ravinnelisiin näitä apuaineita on lisätty, perinteisiin synteettisiin tuotteisiin harvemmin. Monen ravinteen kohdalla ei välttämättä edes tiedetä, millaisia muita yhdisteitä optimaaliseen imeytymiseen tarvittaisiin, jonka johdosta näitä ei myöskään osata lisätä itse tuotteisiin. Tästä syystä yksinkertaiset superfoodjauheet ja -puristeet saattavatkin biosaatavuuden kannalta olla parhaimpia vaihtoehtoja, vaikka ravinnepitoisuudet jäävätkin isoloituja tuotteita alhaisemmiksi.

Runsaasti luonnollisia kasvijauheita sisältävät vitamiinivalmisteet eivät kuitenkaan tarjoa oikotietä onneen, jos ruoansulatuksemme ei pysty suoriutumaan niistä. Käsittelemättömissä superfoodjauheissa ravinteet saattavat olla kuitujen vankeina, eivätkä heikolla ruoansulatuksella varustetut pääse näihin käsiksi. Raaka-aineiden huolellisella pilkkomisella, idättämisellä, fermentoinnilla sekä entsyymilisäyksillä voidaan kuitenkin vaikuttaa ravinteiden imeytymiseen ja täten nostaa valmisteen arvoa. Esimerkiksi idättämisellä voidaan lisätä raaka-aineen proteiini- sekä vitamiinipitoisuuksia, fermentoinnilla puolestaan vaikuttaa positiivisesti niin probiootti-, entsyymi- kuin vitamiinipitoisuuksiinkin. Sekä idättämisellä että fermentoinnilla voidaan myös merkittävästi laskea luonnollisten raaka-aineiden antiravintoainepitoisuuksia, ja täten pienentää ruoansulatukselle koituvaa taakkaa.

Nordiq Nutrition panostaa ravinteiden yhteisvaikutuksiin, ja tuotteet onkin suunniteltu immuunipuolustusta, hormonitoimintaa sekä kehon puhdistautumista tukeviksi kokonaisuuksiksi.

Sarjan Immune Complex -kapseleissa on käytetty tuorepakastekuivattuja kasveja, jotka boostaavat suoliston hyvän bakteeriflooran kasvua ja tukevat immuunipuolustusta. Kapselit sisältävät mm. antioksidanttipitoista mustaseljaa, antibakteerista ja bakteereja tuhoavaa oliivinlehtiuutetta, stressiä lievittävää maitake-sientä, astragalusta, mahoniaa, valkosipulia ja polyfenolipitoisia kasveja kuten kurkumaa, punajuurta ja parsakaalta.

Terranova on ottanut agendakseen synergististen vaikutusten maksimoinnin, ja heidän tuotteistaan löytyy suuri joukko ravinteiden imeytymistä ja toimintaa avittavia kasviuutteita. Merkin B-complex + vitamin C -kapselit sisältävät erittäin monipuolisen ja laadukkaan joukon B-vitamiineja, adaptogeenejä kuten ruusu- ja venäjänjuurta sekä aswagandhaa, kauransiementä, punajuurta, kurpitsansiementä, sinimailasta, persiljaa ja voikukkaa.

Maitohappobakteerien kuningattaren titteli kuuluu aivan kiistatta kotimaisen Puhdistamon valikoimista löytyvälle Dr. Ohhirran probiooteille, joiden on todettu tutkimuksissa torjuvan mm. Helicobakteeria, parantavan suun haavaumia, säätelevän munuaisten työtä, vahvistavan luuntiheyttä, poistavan ripulia ja nopeuttavan haavojen paranemista.

Kapseleista löytyy huikeat 12 erilaista bakteerikantaa, orgaanisia happoja jotka luovat paksusuoleen oikean pH-tason sekä kasviuutteiden sisältämiä vitamiineja, kivennäisaineita ja aminohappoja. Probioottien teho perustuu uniikkiin valmistustapaan, jossa Japanin vuorilta ja merestä käsin kerättyjä raaka-aineita fermentoidaan kolme vuotta. Probioottikapselit sisältävät mm. luumua, mehiläisvahaa, gojia, shiitaketta, vihannessinappia, viikunaa, mustikkaa, sitruunaa, herkkusientä, maitakea, hijikiä, wakamea ja kelpiä.

Terranovan Complex-maitohappobakteerissa on viisi erilaista maitohappobakteerikantaa, jotka on valmistettu kasviuutteista fermentoimalla. Lisäksi kapseleissa on suoliston bakteeriflooraa ruokkivaa isotakiaisenjuurta ja punajuurimehua, joka tukee immuniteettia.

Neal’s Yard Remedies tunnetaan parhaiten luonnonkosmetiikan edelläkävijänä, mutta sarjan kattavasta valikoimasta löytyy myös suuri kirjo ravintolisiä, joista moni on suunniteltu ulkoista ihonhoitoa tukevaksi kauneuscocktailiksi. Sarjan probiootit sisältävät viittä eri maitohappobakteerikantaa.

Todella harvalla on tänä päivänä ihanteelliset magnesiumtasot, joten magnesiumia voi ja kannattaa tankata. Suositusmäärä on noin 10 mg/painokilo, mutta suuremmistakaan määristä ei ole haittaa, sillä magnesiumia ei voi saada liikaa.

Puhdistamon Tripla-magnesium on yhdistelmä lihaskipuja lievittävää magnesiummalaattia, hyvin imeytyvää ja hermostoa rentouttavaa magnesiumglysinaattia sekä unenlaatua parantavaa magnesiumtauraattia. Tripla-magnesiumia löytyy myös jauheena.

Lue myös: Mihin magnesiumia tarvitaan?

C-vitamiinia tarvitaan mm. hormonitoimintaan, rauta-aineenvaihduntaan, immuunijärjestelmän tukemiseen, kalsiumin imeytymiseen sekä kollageenintuotantoon.

Ruoasta saatava C-vitamiini ei ole tänä päivänä riittävää ja koska keho ei pysty tuottamaan sitä itse, saanti kannattaa turvata luonnollisella vaihtoehdolla. Puhdistamon 100 % amla-uutejauhe on ehkä Suomen markkinoiden laadukkain vaihtoehto. Teelusikallisessa on noin 2500 mg luonnollista C-vitamiinia eikä se sisällä täyteaineita. Tätä saa halutessaan myös kapselina, jos maku tuntuu sellaisenaan liian kirpeältä.

Biomed on tullut tunnetuksi hyvin imeytyvistä vitamiinitipoistaan, jotka sopivat erityisesti vanhuksille, joille suuret tablettimäärät tuottavat ongelmia. Gluteenittomat Green-kapselit sisältävät tuoreesta kotimaisesta vehnänoraasta kylmäpuristettua ja pakastekuivattua jauhetta, klorellaa ja spirulinaa.

Saat koko House of Organic valikoiman 10 % alennuksella, kun käytät kassalla koodia yellowmood.

Teksti Mika Saarenpää & Hannamari Rahkonen

Kuvat Hannamari Rahkonen