Kullanarvoiset ystävät & Arabia Piilopaikka Pakkanen -arvonta

Yhteistyössä Asennemedia ja Arabia

piilopaikka_pakkanen_arabia_hannamarirahkonen_yellowmood1Blogiani pidempään seuranneet tietävät varmasti vallan hyvin miten paljon rakastan vieraita, ruoanlaittoa ja yleensäkin kestitsemistä. Meidän kodissa ei kauhistuta yllätysvieraista, päinvastoin, mikäs sen piristävämpää kuin saada muutama lisäsuu ruoka- tai kahvipöytään! Ovemme on aina auki ja pöytä katettuna tavalla tai toisella – tämä on olennainen osa minua ja tapaani olla ystävä. Herkullinen ruoka on ihanaa nautiskella yhdessä, puhumattakaan siitä, että on aikaa istahtaa saman pöydän ääreen ilman kiireellisiä menoja. Niitähän arkikalenteri on jo muutenkin pullollaan.

Julia Childin toteamus people who loves to eat are always the best people voisi aivan hyvin olla kynästäni. Lause on residenssimme käytössä myös muodossa people who drink coffee are always the best people. Molempi parempi, vai kuinka.

piilopaikka_pakkanen_arabia_hannamarirahkonen_yellowmood3Ystävyyssuhteiden ylläpitäminen ja vieraanvaraisuus ovat minulle arvoina aivan valtavan tärkeitä. Nämä arvot olen saanut oppia vanhemmiltani, jotka ovat aina osoittaneet hyväsydämisyyttään ja vieraanvaraisuuttaan varauksetta niin ystäviä kuin tuttujakin kohtaan. He ovat opettaneet minulle ja sisaruksilleni pienestä pitäen esimerkin kautta sen, että vähästäkin voi antaa ilman, että se olisi itseltä pois. Varmasti siksikin nautin siitä, että saan laittaa pöydän koreaksi ystävilleni, oli kyseessä sitten pikainen teekupponen tai pidemmän kaavan illallinen.

Elämässäni on kourallinen erittäin hyviä ystäviä, joista osa on kulkenut mukana aivan lapsuudesta saakka ja toisten kanssa olen saanut solmia ystävyyden siteen aikuisena. Heidät voi laskea reilusti alle kahden käden sormilla, mutta laatuhan on tunnetusti määrää arvokkaampaa. Rovaniemellä asuvien ystävieni kanssa näemme viikoittain ja kaukana asuvien ystävieni kanssa pidän yhteyttä kilometrimeilejä kirjoittamalla ja soittamalla.

Jaamme sattumuksia työstämme, ihmissuhteistamme ja kysymme näkemystä toistemme projekteihin. Nostamme toisemme ylös kuopasta elämän kurjien sattumusten lyödessä kohtuuttomalla voimalla ja teemme ilomme aiheista yhteisiä. Nauramme vedet silmissä kuunnellessamme toistemme järjettömistä slaageista, jotka olemme saaneet (jälleen kerran) tekniikan temppuilujen vuoksi.

Minua harmittaa usein se, etten voi kutsua kaukana asuvia ystäviäni luokseni kahvikupposelle ja kakulle, mutta onneksi voin lähettää osasen heille kuvaviestien ja uusien raakakakkureseptien muodossa.

piilopaikka_pakkanen_arabia_hannamarirahkonen_yellowmood5piilopaikka_pakkanen_arabia_hannamarirahkonen_yellowmood4Ystävyys on sanana laaja. Kun pohdin sen merkitystä tarkemmin, huomasin että minulle ja ystävilleni se tarkoittaa ennen kaikkea molemminpuolisia hyviä tekoja, samojen elämänarvojen jakamista, rohkaisun sanoja, suuria korvia, hölmöä huumoria, ymmärtäväistä mieltä ja joustavuutta. Kaikilla ystävilläni on poikkeuksetta suuri sydän ja he ovat rohkeasti omia itsejään puutteineen ja plussineen.

He ovat juuri sitä mitä he ovat ilman, että he yrittäisivät peittää todellista persoonallisuuttaan pinnan alle. Aitous on kauneinta! Ystäviäni yhdistää myös tietynlainen hulluus ja spontaanius. Heidän kanssaan rauhallinen ilta saattaa muuttua juhlaksi, jossa nostellaan hieman tanssijalkaa ja lauletaan täysillä.

piilopaikka_pakkanen_arabia_hannamarirahkonen_yellowmood2Yksi ystävistäni on Saara, jonka tunnen lähes pikkutytöstä saakka. Meillä on muutaman vuoden ikäero, mutta olemme käyneet läpi samanlaisia elämänkokemuksia, jotka yhdistävät meitä persooniemme lisäksi. Arvostan hänen syvällisyyttään katsoa elämää kypsyydellä, tietynlainen laajalinssi silmillään.

Hän on aina rehellinen ja aito eikä meidän tarvitse arastella jakaa luottamuksellisempiakaan asioita keskenämme. Luottamus on kaikissa suhteissa kullanarvoista, samoin kuin sanaton ymmärrys. Tiedättehän sen, ettei kaikkea tarvitse selittää aina juurta jaksain, vaan toinen saa ajatuksesta kiinni jo puolesta lauseesta? Että voi sanoa koko sydämestään: tiiän just miltä susta tuntuu!

Olemme suunnitelleet Saaran kanssa yökyläreissua aivan hävyttömän kauan, mutta aina se on peruuntunut erinäisistä syistä. Yökyläreissu ei onnistunut työkuvioiden vuoksi vieläkään, mutta saimme sentään raivattua yhden yhteisen illan kalentereihimme. Pystytimme meille Vain elämää -kotistudion ja ihastuimme jälleen vähän lisää oman kotikylän poikaamme. Olin suunnitellut seuraavalle aamulle brunssin, mutta koska se ei onnistunut, siirsimme brunssin illalle. Pitäähän sitä vähän rajoja rikkoa, ainakin jos meillä ollaan.

piilopaikka_pakkanen_arabia_hannamarirahkonen_yellowmood2 (1)Ystävän lisäksi pöytään löysivät tiensä myös Arabialta saadut Piilopaikka Pakkanen -astiat, joilla on minulle erityinen merkitys. Astiaston kuoseissa seikkailevat jääkarhut, lumipallotuikut, kuusen oksat, karhut, kettu repolaiset, pulkat ja lumihiutaleet. Kuviot ovat saaneet inspiraationsa mistäpä muualtakaan kuin täältä Rovaniemeltä, jossa sarjan äiti Piia Keto vietti yhden talvisen kuukauden.

Minusta on tavattoman sympaattista, että astioiden pohjoisuus ja arktisuus tulee näin läheltä omaa elinympäristöäni. Astioissa esiintyvään tyttöseen on helppo samaistua, olenhan itsekin varttunut pienestä pitäen keskellä tätä arktista talvea ja sen tarjoamia seikkailuja. Mitä olisi ollut lapsuus ilman lumilinnoja, hiihtoreissuja, luistelua tai pahamaineisia lumisotaleikkejä (ja sitä seurannutta itkua)?

Koska rakastan ruoanlaittoa ja ystävien kanssa yhdessä syömistä, suunnittelin meille maistuvan ja yksinkertaisen menun. Pöydästä löytyi gluteenitonta siemenleipää, quacamolea, kuumaa kaakaota, keltaista tyrnieliksiiriä ja suklaavaahtoa tuoreilla viikunoilla ja karhunvatukoilla. Löydätte kaikki herkkureseptit huomenna sivuni reseptit-osiosta.

piilopaikka_pakkanen_arabia_hannamarirahkonen_yellowmood1 (1)Sain järjestää yhdessä Arabian kanssa arvonnan, jonka voittajalle lähetetään kahden hengen Piilopaikka Pakkanen –kattauksen tuotteet tulevia kahvihetkiä varten. Paketissa on kaksi lautasta (20 cm), kaksi mukia (0,4 l) ja tarjoiluvati (29,5 cm).

Palkinnon arvo on yhteensä 133,10 €.

Kerro kommenttiosiossa jokin hauska tai tärkeä muisto ystäviesi kanssa sattuneesta tapahtumasta ja olet mukana arvonnassa! Voit osallistua aina sunnuntaihin 8.11. saakka. Odotan tarinoitanne innolla!

Sarita

Voi kun tuli niin ikävä.. Mekään olla nähty aikoihin ja suunnitelmatkaan ei ole toteutuneet. Tuollainen yökyläily tai ilta olisi niin ihana. <3 Ihana muisto on todella tuore. Tutustuttiin vajaa kk sitten ihanaan pariskuntaan. Kemiat vaan natsasi meillä kaikilla neljällä niin hyvin jo sinä yhtenä päivänä kun ensi kerran tavattiin ja tutustuttiin. Rakkautta ensisilmäyksellä, sanoisin. Muutamaa päivää myöhemmin saatiin heidät jo yökylään. Saunottiin, syötiin, höpötettiin ja naurettiin. Oli niin virkistävää tavata sydämellisiä ihmisiä ja hekin jopa tykkäsi meistä. Tällä jaksaa pitkään. :)

Vastaa
pirjo

Minulle tärkeitä ja arvokkaita hetkiä ovat tapaamiset iäkkään isäni kanssa!

Vastaa
Minttu

Olen oppinut arvostamaan ystäviäni viimeisen parin viikon aikana. Vuosia parisuhde näytteli liian isoa roolia elämässäni eikä kaverisuhteisiin tullut panostettua tarpeeksi. Parisuhteen loppumisen myötä olen saanut huomata kuinka ihania ystäviä minulla on. Tänä erittäin rankkana aikana jolloin tunteet heittelevät laidasta laitaan, olen saanut ystäviltäni valtavasti tukea ja viisaita sanoja, en tiedä kuinka olisin selvinnyt ilman heitä <3

Vastaa
Ellustiina

Minulle tärkeitä ja kullanarvoisia ovat ihan arkiset, kiireettömät kahvihetket ystävien kanssa. Ne tekevät arjestakin juhlaa :)

Vastaa
Kati

Minunkin muisto on melko tuore: tapasimme kolmen naisen kesken kuntoutuksessa, kaikilla samantyyppisiä vaivoja kropassa... Kuntoutus loppui mutta jatkoimme tapaamista. Viimeksikin puhuimme (ja välillä huusimme) yli neljä tuntia, kaikilla erilaisia mielipiteitä, lähtökohtia ja ajatuksia. Silti ihanan sopuisasti kaikki saivat puheenvuoroja, kuunneltiin, naurettiin, itkettiin... Odotan jo seuraavaa tapaamista :)

Vastaa
jasminella

Paras ystäväni asuu satojen kilometrien päässä, näemme aivan liian harvoin. Kerran päätimme, että molemmat lähtee yhtä aikaa kahvilaan ja lähettää kuvan toiselle omasta herkkuleivoksesta. Joimme kahvit ja viestittelimme toistemme kanssa - tuntui sen lyhyen hetken kun olisimme olleet aivan lähellä toisiamme!

Vastaa
Papu

Ystäväpiirillä on nykyään hankala saada järjestettyä tapaamisia johon kaikki ehtisivät mukaan, joten hienointa on kun sellainen vihdoinkin saadaan sovittettua kaikkien kalentereihin. Sitten vain piknikkori mukaan ja vaikka uimarannalle koko iltapäiväksi, syksyllä ja talvella kahvila on ehkä miellyttävämpi vaihtoehto :)

Vastaa
tarja bellaveglia

Arabia minulle rakas merkki. Äitini ja tätini olivat nuorina Arabian tehtaalla töissä ja se oli heidän eka työpaikkansa Hesassa. On paljon vanhaa Arabiaa peritty kotona. Elämä on hektistä ja vaikeaa tavata vanhoja ystäviä, jotka eivät asu enää lähellä

Vastaa
merikukka

Parhaat hetket ovat mielestäni aina läpi hyön jatkuvat keskustelut. Parhaiden ystävien kanssa jutunaiheet eivät ikinä lopu.

Vastaa
MM

Pitkästä aikaa yhdessä vietetty kahvihetki. Jossa Jutut jatkuu, kuin mitään taukoa ei olisi ollutkaan.

Vastaa
Laura

Ystävät ovat siitä ihania, että heitä voi kutsua milloin vain apuun, ja tietää heidän tekevän samoin :) lisäksi hauskaa on löytää itsensä tekemästä asioita joita ei muuten tekisi, kuten katsomasta Hottiksia teekuppien äärellä tai snäppiä latailemasta :D

Vastaa
Mi

Parhaita hetkiä ovat arkiset kahvitteluhetket jolloin ei vilkuilla kelloon!

Vastaa
Anna K.

Yksi hauska tarina vuosien varrelta menee näin: Olimme parhaan ystäväni kanssa kahdestaan menossa katselemaan käytettyjä autoja hänelle ja hänen miehelleen, ja työntekijä tulikin sitten kyselemään tarvitsimmeko apua. Ystäväni sanoi, että "ollaan avopuolison kanssa ajateltu auton hankintaa.." jne. No ystäväni miehestä ei ollut mitään puhetta, joten vähän ajan päästä kun sanoimme vain katselevamme tajusin, että meitä selvästi luultiin nyt pariskunnaksi. Poistuimme paikalta nauraen, autoakaan ei tarttunut matkaan. ;)

Vastaa
Haitulitii

Olen asunut jo vuosia poissa Suomesta, talla hetkella Lontoossa. Paras ystava asuu edelleen Rovaniemella ja joka kerta kun lennan kotiin, heilla on ovi avoinna, ruoka poydassa ja sauna tulilla. Se tuki ja turva jonka ystavyydesta saa on korvaamaton, eika haittaa vaikka ei oltaisi keretty skypettaa hetkeen, jatketaan siita mihin jaatiin, jutellaan ja nauretaan yomyohaan. Parhaimpia muistoja on oman asunnon remontti jossa ystavani kanssa kahden naisen hartiavoimin laitettiin entinen asunto osiin ja kannettiin 2000kg roskaa talon kolmannesta kerroksesta rappusia pitkin alas. Uudet lattia, katto, seinalaastit, laatat ja keittio piti kantaa takaisin ylos ja kaikki tama tehtiin hymyssa suin ja yhdessa. Se oli kylla elamani parasta aikaa vaikka olen maailmaa matkustanut ja paljon nahnyt ja tehnyt.

Vastaa
Annika

Paras lapsuudenystäväni jäi asumaan eri maahan, kun muutimme perheeni kanssa Suomeen 20 vuotta sitten. Olemme siitä lähtien nähneet noin 1-2 kertaa vuodessa. Hämmästyttävää on joka kertaa huomata, kun kertaamme omat kuulumiset, että olemme painineet samankaltaisten asioiden ja kasvukipujen kanssa. Vaikka emme juurikaan ole yhteydessä muulloin, meillä on joka kerta välitön yhteys ja voimme jakaa kaikki syvimmätkin ajatukset. Tiedän, että tämä ystävyys kantaa läpi elämän.

Vastaa
Iida

Ollaan oltu todella hyviä ystäviä yläasteelta saakka, mutta viime vuosina ollaan valitettavasti nähty harvakseltaan mun muutettua kauemmas opiskelemaan. Olikin erittäin ihanaa saada yhtenä synkkänä syysiltana tältä kaverilta viestiä, että hän haluaisi miehensä kanssa mut hiedän tulevalle lapselleen kummiksi <3

Vastaa
Piia

Hauska kommellus muistui mieleeni kauniiseen kattaukseen liittyen. Tyttöni oli muutaman vuoden ikäinen ja olin ystävän luona kahvilla. Kahvittelun jälkeen kattaus jäi vielä keittiönpöytään, kun siirryimme olohuoneeseen juttelemaan. Kohta keittiöstä kuului kamala kolina, kun tyttäreni leikki ilmeisesti taikuria ja vippasi koko kattauksen lattialle! Kyllä siinä vaiheessa äitiä nolotti... Onneksi suurin osa astioista säilyi ehjänä!

Vastaa
jonnap

Yhteinen matka Tukholmaan kahden hyvän ystävän kanssa kommeluksineen tulee ensimmäisenä mieleen. Naurattaa vieläkin!

Vastaa
sikkuralla

Tapasin ystäväni koulussa ja jo heti ensimmäisestä päivästä meillä natsasi. Ymmärsimme toisiamme täysin ja meillä oli samanlainen huumorintaju, nimemmekin oli sama! Yhtenä päivänä kävi ilmi, että henkilötunnuksemme loppuosa on lähes sama :D

Vastaa
Hanna

Paras hetki, joka muistoista löytyy, on ystävän kanssa lapsuudessa/nuoruudessa valvottu yö ja auringonnousun katsominen heinäpaalin päältä. Tämän ihanan ystävän kanssa yritämme nyt pian järjestää tapaamisen neljän-viiden vuoden jälkeen ja tiedän, että jutut tulevat jatkumaan, siitä mihin ne viimeksi nähdessämme jäivät.

Vastaa
Jenni

Minulla on muutama todella hyvä ystävä vuosien takaa. Asumme nykyään kaikki eri paikkakunnilla, mutta aina kun näemme, jatkuu jutut siitä mihin ne edelliselle kerralla jäivät :)

Vastaa
piitzi

Kävin vähän aikaa sitten kaverillani kylässä, en ollut käynyt muuttonsa jälkeen kertaakaan. Vein tuliaisiksi mutu-tuntumalla ostamani Marimekon servettipakkauksen ja kappas kun värit osuivat täydellisesti kattaukseen :)

Vastaa
Tiutau

Vaippaikäisestä alkanut ystävyys on pysynyt voimissaan, vaikka välimatkaa on vuosien aikana tullut satoja kilometrejä. Aina kun tavataan nenätysten, on kuin olisi juuri eilen juttu jäänyt kesken ja jatkuu nyt sitten siitä. Nuorempana touhuttiin kaikenlaista hauskaa ja hulluttelevaa. Yksi asia, mikä kuitenkin nousee mieleeni on se, että yhteinen saunomisrituaali on pysynyt ja jatkuu edelleen, saunassa ollaan tunteja ja silloin on ihan turha muiden tulla "kitisemään" ajan kulumisesta, se on vain meidän "juttu" :)

Vastaa
Kurpitsa

Minulla ei oikeastaan ole ystäviä, mutta muutama viikko sitten kävin juomassa kupillisen teetä vanhan koulukaverin kanssa. Juttelimme kuulumisista ja nauroimme. Se oli ihanaa ja toi hyvän mielen pitkäksi aikaa.

Vastaa
SPI84

Muistan aina sen, kun pukeuduimme ystäväni kanssa naamiaisissa Andy McCoyksi ja Mike Monroeksi. Olemme siis naisia. ;) Täydestä meni. Ystävyys on ihanaa hassuttelua.

Vastaa
Anna

Tärkeimpiä hetkiä ovat olleet monen tunnin pituiset teehetket parvekkeella ystävän kanssa. Ilta on vaihtunut yöhön huomaamatta ja voi jutella ihan mistä tahansa ♥

Vastaa
marianne

ystävyytemme alkoi perheidemme välillä 25 vuotta sitten kun pyysimme heidän lapset meidän lapsien kaveriksi katsomaan videoita. ystävyyteemme on kuulunut ja kuuluu syntymäpäivät, häät ja muutkin tapahtumat

Vastaa
Siili82

Kolmen äitiystävän kanssa meillä on tapana tehdä vuorotellen lounasta toisillemme ja lapsille. On tosi kivaa päästä valmiiseen pöytään, ja tietysti omalla vuorollaan sitten toimia emäntänä.

Vastaa
Annafiinu

Aivan ihania astioita, oi että! :--) Aamut ovat minusta päivän lempparihetkiä - ja niitä hetkiä on ihana jakaa ystävien kanssa. Yhteiseen aamupalapöytään istahtaminen ja kahvikupin ääressä jutteleminen on ihan parasta!

Vastaa
Tutu

Kouluaikana 50-luvulla luokaltamme muutamien tyttöjen kesken pidettiin "Nyyttikerhoa". Ne ajat eivät unohdu.

Vastaa
Ismo Leinonen

Jippiii

Vastaa
kerttu

Minulle tärkeä muisto on se kun tapasin ensimmäistä kertaa lapsemme kummitädin ja hyvän ystäväni. Hän on niin hyväsydämminen ja lämmin ihminen joka jaksaa aina auttaa muita sekä kuunnella. Hänen kanssaan on jo monta hyvää hetkeä ja niitä on myös paljon edessä :)

Vastaa
KooJiiPee

Niitä muistoja on vaikka kuinka paljon, miten niistä voisi yhden valita... Kauan aikaa sitten, kun olimme 16-vuotiaita, olimme muutaman ystäväni kanssa Pariisissa. Olimme saapuneet kaupunkiin päivällä ja kova hinku oli jo päästä tutustumaan kaupunkiin. Hotellimme sijaitsi laitakaupungilla ja metrolla lähdimme keskustaan. Siinä sitten meni tovi jos toinenkin kaupungilla ihmetellessä ja olikin sitten jo yö. Päätimme mennä taas metrolla ja hyppäsimme yhteen niistä. Yllätys oli tietenkin suuri, kun eräällä asemalla metro lähtikin takaisinpäin. Hyppäsimme myöhemmin pois ja vaihdoimme toiseen metroon, mutta sekin lähti takaisinpäin samalta asemalta. Aikaisen aamun tunteina, kun vielä kolmannen kerran näin kävi, ei siitä hysteerisestä naurusta tullut loppua, paarisilaiset eivät tietenkään ymmärtäneet, mikä mahtoi olla niin hauskaa. Lopulta, monien mutkien kautta, pääsimme kuitenkin hotellille ja päätimme vähän tutustua tarkemmin Pariisin metrokarttaan, ettei tarvitsisi uudestaan moista kokea ;) Kokemus, jota en koskaan tulee unohtamaan :)

Vastaa
Johanna

Tärkeitä hetkiä ystävien kanssa on kaikki ne pienet jutut - joista ystävät tunnistaakin: kun joku tuo ovelle kaupasta maitoa ja leipää kun meillä ollaan flunssassa, lähettää postikortilla nimpparionnittelut tai muistaa aina kysyä voiko auttaa kun itsellä on rankkaa.

Vastaa
Tinde

Voi kuinka ikävä tulikaan ystäviäni, jotka ovat muttaneet koulun/töiden/miehen perässä kauas täältä ja näemme enää harvoin. Heistä on tullut välimatkan myötä niin rakkaita. Aina kun ollaan samalla paikkakunnalla, tulee nähtyä päivittäin ja tuntuu ettei kuukausia olisi kulunutkaan edellisestä tapaamisesta :)

Vastaa
Tammo

Tänään juuri käytiin ihanien, lämminsydämisten mökkinaapurien luona kahvilla. Tunnettu on jo 70-luvun puolivälistä, ja ystävyydeksihän tämä naapuruus on kehittynyt vuosien mittaan jaettujen luontoelämysten myötä, ja vaikka vanhuus kolkuttelee ovella, mieleltämme olemme nuoria joten naurua riittää!

Vastaa
SMarianne

Kylän akkaporukan kanssa juhlittu halloween oli ikimuistoinen ;)

Vastaa
tiina naskali

Minulla on ihana ystävä, jonka kanssa usein pääsemme tapaamaan iltamyöhään, yhdeksän-kymmenen aikaan illalla. Mutta tämä ja seuraavan päivän varhainen aamulähtö eivät haittaa tahtia vaan jutella saatamme aamun pikkutunneille asti, koska juttua riittää aina, naurua, itkua ja muuten vain maailman parantamista - täydellistä ystävyyttä :)

Vastaa
Tiuku

olen siitä onnekas, että olen saanut aikuisena uusia ystäviä. Ja niitä parhaita. Juuri äsken istuin täpötäydessä kahvilassa ystäväni kanssa ja ihan kuin olisimme olleet kahdestaan. Miten onnekas ollenkaan :)

Vastaa
Norre

Mää ja mun ystävä Sarkku tykätään molemmat viettää tooodella hitaita sunnuntaipäiviä. Syödään aamupalaa pitkän kaavan mukaan, pötkötellään sohvalla vierekkäin, katotaan leffa, käydään kävelyllä ja haetaan pitsaa. Nää sunnuntait on aina parhaita!

Vastaa
Sini

Parhaita muistoja syntyy joka vuosi kun pikkusiskon kanssa pidetään irtiotto arjesta ja lähdetään viikoksi jonnekin kauas kahdestaan nauttimaan siitä kun voi olla vaan. Toissa viikolla Olimme Turkin kemen upeissa maisemissa. Yöllä heräsimme maan järistykseen joka hytkytti sänkyjä. Omassa unessani palmut hytkyivät heilunnan tahtiin, kunnes heräsin siihen kun siskoni tökkii olkapäähän et hei täällä on maan järistys =D

Vastaa
Riitta Partti

Pitkästä aikaa nautimme ystäväni kanssa aamiaispuuroa samassa keittiössä. Oli hauskaa ja unohtumaton aamu siitä tuli, kun kippasin puurooni pellavansiemenrouheen sijaan parmesaaniraastetta. Maistui ihan hyvältä.

Vastaa
Neddy

Minä muistan ikuisesti sen, kun rakas ystäväni saapui Tampereelta asti Jyväskylään auttamaan minua muuttopakkaamisessa. Sen lisäksi, että hänestä oli suunnaton apu kaappien tyhjentämisessä, hänellä oli mukanaan itse leipomaansa feta-pinaattipiirakkaa. Se tunne, kun istuimme lopulta alas pitämään taukoa ja herkuttelemaan piknikille olohuoneeseeni, on unohtumaton.

Vastaa
Nelliina

Viime vuonna vietimme ystävien kanssa juhannusta toppatakit päällä iloisesti jutellen ja turhaan yritimme saada nuotiota syttymään. Grillaamisesta ei tullut mitään, joten herkuttelimme kermakakulla :)

Vastaa
Miro

Päätettiin kaverin kanssa iltamyöhällä extempore, että lähdetään seuraavana päivänä huvipuistoon useamman sadan kilometrin päähän. Ja niinhän me sitten lähdettiin. :D

Vastaa
Kutrio

Meillä oli kavereitten kanssa Käty-olympialaiset taannoin, ohjelmassa oli mm. keppihevosratsastusta lähipuistossa ja kaduilla ja tankotanssia koivunrunkoja vasten :D. Ohikulkijoilla oli naurussa pitelemistä, niinkuin meillä osallistujillakin! Olihan elähdyttävää riisutua aikuisen roolista, hassutella ja irrotella kunnolla !

Vastaa
kaisa

Arkiset kahvitteluhetket

Vastaa
sannikas

Yhteiset matkat ja retket ovat muistorikkaimpia. :)

Vastaa
Päivi

Monet juhlat ja kotibileet olen kavereitteni kanssa pitänyt. Nuoruus on seikkailu ja muistot aivan ihania. Kaikki yhdessäolo, ilo, nauru, kyyneleetkin ovat jääneet mieleen. Parasta on se yhteenkuuluvuuden tunne ja ystävyys. Luottamus ja kunnioitus seuraa mukana. Vappu on kevään kohokohta ja erityisesti juuri vaput ovat rakkaita minulle. Silloin ilmassa on suurta iloa ja odotusta! Kesä lähestyy! Nyt, kun on syksy, odottelen joulua ja pikkujoulukautta. Glögi ja suklaa maistuu hyvältä hyvässä seurassa. Saunaillat ovat myös mieluisia. Silloin ihmiset ovat aidoimmillaan ja rentoutuneita. Elämä olisi ikävää ilman ystäviä.

Vastaa
Suuuvi

Päällimmäisenä mielessä kaikenlaiset hauskat kommellukset yöelämässä :)

Vastaa
siru.k

Kavereita voi olla monta mutta yksi hyvä ystävä riittää ja kiitos että minulla on sellainen.

Vastaa
Anniina

Yksi parhaista muistoistani on ystävän kanssa parikymppisenä tehty kesäloma reissu, jossa liftasimme yhdessä ympäri suomea. Muistoja on monelta leirintäalueelta ja monenlaisia kohtaamisiakin mahtui reissuun. Aina kun ajattelinkin kyseistä matkaa niin mieleeni tulee nuoruuden hurma, halpa viini ja puoliksi syöty pizza. En varmasti unohda reissua koskaan.

Vastaa
Joliel

Jaan tänne saman tarinan, minkä kerroin erääseen toiseen blogiinkin :) Olen tuntenut parhaan ystäväni kohta 20 vuotta. Tutustuin häneen pienellä kotipaikkakunnallamme, jossa teineillä oli tapana kiertää perjantai-iltaisin kylänraittia. Olimme tällöin yläasteen toisella luokalla, ja syrjäkylältä keskustaan muuttaneena en tuntenut vielä paljon ihmisiä. Eräänä perjantai-iltana törmäsimme sattumalta kahden tyttöporukan kesken ja tämä "tuleva ystäväni" valitteli kylmyyttä ja edessä siintävää kotimatkaa. Hetkeäkään epäröimättä riisuin minulle rakkaan (isoisän vanhan) norjanvillapaitani ja tarjosin sitä lämmikkeeksi sillä ehdolla, että hakisin sen seuraavana päivänä heiltä kotoa. Lauantaina saavuin hieman jännittyneenä ystävän ovelle paitaa hakemaan, mutta vastassa olikin tarjous tulla kahville ja mitä sydämellisin perhe. Siitä hetkestä meistä tuli parhaat ystävät ja hänen perheestään tärkeä osa elämääni. Paidan lainaaminen opetti jotain tärkeää luottamuksesta ja myös siitä, että joskus sattumalla on sormensa pelissä onnekkaiden kohtaamisten osalta.

Vastaa
xyz

ystävien käynti luonani kun asuin ulkomailla ja heitä näki tosi harvoin tuntui kivalta.

Vastaa
Mari Vee

Serkkuni kanssa lapsena Imatralla kun olin kesät hänen luonaan olivat aina yhtä hauskoja! Meillä oli aina salaisia projekteja ja yritimme mm hautoa kanalasta otetusta kananmunasta tipua vaihtamalla kuumaa vesipussia säännöllisesti munan päälle. Meillä oli salaa siili lemmikkinä ja onhan niitä muistoja vaikka kuinka paljon. Lisäksi kokkailimme salaa välillä öisin kun teki mieli jotain hyvää. Eihän ne mössöt ja toffeet aina onnistuneet, mutta yritystä oli!

Vastaa
Niinis

Ensimmäisenä tässä tulee mieleen se, kun viime kenä ostettiin parhaan ystävän kanssa ihka ensimmäistä kertaa iso laatikollinen mansikoita, perattiin ja jaettiin ne :) nyt on ollu monena aamuna makoisat kesän muistelut puuron kanssa!

Vastaa
Tarja

Minulla ja eräällä hyvällä ystävälläni saattaa mennä parikin vuotta tapaamisten välillä, hän asuu eri maassa ja kokonaan toisessa maanosassa. Mutta kun näemme tuntuu kuin emme olisi erossa olleetkaan, jutut jatkuu siitä mihin jäimme jne.

Vastaa
Tuulispää

Erityisesti mieleeni on jäänyt Riikka- ystäväni kanssa tehdyt nuoruuden liftausreissut, joita tuli harrastettua erityisesti kesäisin. Jostain syystä väitimme usein olevamme siskoksia. Kerran päädyimme rattijuopon kyytiin. Tyyppi ajoi rajua ylinopeutta väärällä kaistalla, mutta onneksi saimme houkuteltua hänet pysähtymään ja pääsimme näin poistumaan kyydistä.

Vastaa
Kipsuli

Ihaninta on nähdä joukolla ystäväporukka, joka on hajaantunut vuosien myötä ympäri Suomea. Näemme sitten jonkun kotona, vuokramökillä tai missä lie, tuntuu aina siltä kuin olisi nähnyt eilen, vaikka valitettavasti kokoontumiset onnistuvat nykyään liian harvoin.

Vastaa
Sofia

Ihana muisto on, kun aurinkoisena kesäaamuna tehtiin kunnon herkullinen ja raikas brunssi koko perheelle. Tarjolla oli vaikka mitä ihanaa, kuten hedelmiä, marjoja, smootheita, puuroa, juotavia, leipiä ja levitteitä. Seurakin oli mitä mahtavinta ja juttu luisti. :) Sää oli täydellinen ja kesäinen fiilis oli parhaimmillaan. Samana päivänä illemmalla päästiin vielä ihanille grillikutsuille. Mikään ei voita Suomen kesää!

Vastaa
Cheke

Poikaporukan rempseä saunailta!

Vastaa
pex

viron laivalla nukuttiin pommiin ja oli hirveä kanuuna..siivooja tuli huoneseen ja oli 5 minsaa ehtiä ulos laivasta..ei hyvä.

Vastaa
Marita

Pienet arjen huomioimiset ovat parasta esim. ystävä tuo suklaapatukan kaupasta, joka jaetaan puoliksi kahvikupposen ääressä :)

Vastaa
Alisa Pyykkönen

Minulla on kaksi tärkeää ystävää, joiden kanssa olemme räävittömiä ihania itsejämme, henkisiä sisaruksia. Tämä muisto saattaa kuulostaa jonkun korvaan melko rappiolliselta ja groteskilta, mutta se on minulle hyvin rakas, koska se kuvastaa meidän nuoruuttamme ja niitä rakkaita yhteisiä hetkiä jotka ovat yhä harvemmiksi käyneet. Vietimme uutta vuotta muutama vuosi sitten kolmestaan. Lähdimme erään tuttavamme juhliin, joiden teemana oli "tule sellaisena kuin et ole". Siispä me, kolme resuista luonnon lasta, jotka eivät perinteisestä pynttäytymisestä perusta, meikkasimme ja laittauduimme parhaamme mukaan. Saavuttuamme paikalle kaikki ryntäsivät ihastelemaan meitä, kun "näytimme niin erilaisilta kuin muut ja rohkeilta". Tässä puhuivat siis täysin meille tuntemattomat ihmiset. Me kun luulimme pynttäytyneemme mahdollisimman tavallisiksi ihmisiksi. Olimme valmistaneet etukäteen seuraavaa aamua varten hirvipyöryköitä ja perunasalaattia, jääkaappiin oli varattu limonadia sekä nakkeja. Yöllä kämppään saavuttuamme kiskoimme kaiken reippaasti naamaan ja limutkin avattiin. Aamulla herkut olivat muisto vain. Toinen ystävistäni huomasi sängyn vieressä limonadipullon ja otti autuaana pitkän huikan. Minä kaikessa neroudessani olin yöllä keksinyt hauskan jäynän ja kaatanut ylijäämä viinat limun sekaan. Siitä riitti naurua ja juttua pitkäksi aikaa. Täytyy myöntää, että saatoimme juhlia toisenkin päivän. Joku voisi tällaisia muistoja paheksua epäterveellisinä ja paheellisina, mutta minulle se on kallis. Olemme pitäneet hauskaa. Hauskaa voi olla terveemmissäkin merkeissä, mutta miksipä ei näinkin kun tolkun ihmisiä olemme muutoin kaikki.

Vastaa
PaulaM

Järjestimme kaveriporukalla hyvälle ystävälle yllätyssynttärit ja kokoonnuimme sankarin kotiin juhlimaan. Olin juuri saanut tietää olevani raskaana enkä halunnut vielä kertoa kenellekään, joten join illan aikana vichyä ja pari alkoholitonta siideriä mukamas hämäyksen vuoksi, alkoholittomat tölkit kun näyttivät jääkaapissa hyvin samanlaisilta kuin tavallisetkin. Ilta meni saunoessa ja paljuillessa, vanhoja muistellessa ja nauraa kaakattaessa. Totuushan on että joukossa tyhmyys tiivistyy ja loppuillasta meno oli kuin ennen vanhaan nuoruusvuosina, hauskaa pidetiin niin pitkään että aurinko oli jo nousun puolella kun kaaduimme siskonpeteihin. Aamulla naureskelimme kaikki kuinka päähän vähän sattuu, ja kuinka hölmöjä humalaisia läppiä olimme illan aikana heitelleet. Muutaman viikon päästä paljastin raskauteni kavereille, ja kappas vaan - kaksi muutakin samasta porukasta paljasti olevansa kolmannella kuulla raskaana ja olivat tuona iltana myös juoneet (hämäyksen vuoksi, totta kai) alkoholitonta siideriä. Siellä me hölmöt olimme lähes kaikki selvin päin katselleet toisiamme että ovatpas nuo hauskassa hiprakassa, tietämättä että olimme kukin vesiselviä!

Vastaa
Aikku10

Viimeinen tapaaminen isän kanssa ennen kuin hän nukkui pois on jäänyt iäksi mieleeni, koskettavaa ja surullista.

Vastaa
milli

Paras muisto on ehdottomasti viiden vuoden takaa. Ensimmäinen päivä uudessa opiskelupaikassa oli neljän toisille ennestään tuntemattoman nuoren elämänmittaisen ystävyyden alku! Olen meistä se kestitsijä, minkä vuoksi illanistujaiset on monesti vietetty kodissani. Nyt kun elämä on kuljettanut eri kaupunkeihin ja nähdään harvemmin, olen panostanut vielä enemmän tapaamisiin tarjontoineen. Olisipa ihanaa kattaa pöytään piilopaikka pakkanen astiat joulukuussa kun taas saan rakkaat vieraaksi!

Vastaa
Sanna

Paljon on ihania muistoja vuosien varrella kertynyt. Päällimmäisenä villit nuoruusvuodet, jolloin oltiin yhdessä vaikka missä pulassa. Aina niistä jotenkin vaan selvittiin ja niitä on mukava välillä yhdessä muistella.

Vastaa
Nu

No siinä kävi sillain viimekesänä, et kaveri oli päättäny mökillä ollessa käydä naapurin saunassa paskalla. No, huudothan siitä tuli

Vastaa
Merja

Nuoruusmuistot ystävän kanssa, tulipa hölmöiltyäkin. Muutaman vuoden tiemme veivät erilleen, mutta löysimme toisemme uudelleen, nyt eläen "aikuisten" elämää. Hauskaa yhdessä yhä <3

Vastaa
Qaile

Parhaat muistot on opiskelupaikkakunnalta, kun meillä oli ihana ystäväpiiri, joka kokoontui säännöllisesti herkuttelemaan ja pelailemaan lautapelejä. Oih, kun saisi sellaisen nykyisellekin paikkakunnalle...

Vastaa
salli

Paras ystäväni on kouluajoilta .näemme nykyään aika harvoin välimatkan takia mutta ystävyys on säilynyt .

Vastaa
Minna

Oi että mikä postaus! Ihania astioita :) Itselleni mieleen painunut muisto ystäviini liittyen on viime vuoden kesältä, kun näimme parhaan ystäväni kanssa ensimmäistä kertaa. Hän asuu Torniossa ja minä Tampereella, mutta välimatka ei vieläkään monen vuoden jälkeen ole ystävyyttämme pilannut.

Vastaa
Mimmi77

Neljän tähden illalliset kolmen hyvän työkaverin kanssa oli kyllä hauskoja makuja ja muistoja täynnä!

Vastaa
Kanerva

Kesällä kerran ystäväporukalla paistettiin ulkona kolmen litran taikina lättyjä :) Hauskaa oli, ja riitti hiukan kotiinviemisiksikin!

Vastaa
Xenia

Kun olimme nuoria, teimme parhaan kaverina kanssa yhteisiä Kreikan matkoja kerran kesässä. Olimme molemmat Kreikka-faneja ja näistä matkoista jäi mukavat muistot.

Vastaa
Ougi

Parhaan kaverini olen tuntenut esikoulusta asti. Minulla oli lapsena kotona aika rankkaa, joten vietin todella paljon aikaa ystäväni ja tämän äidin luona. Iltaisin minun piti kuitenkin useimmiten mennä kotiin, sydän ja jalat raskaina. Muistan elävästi, miten ystäväni aina saattoi minua kotimatkallani pimeän betonilähiön halki. Olimme mitanneet tarkasti, missä sijaitsi puoliväli kotiemme välissä, ja siinä tienristeyksessä aina erosimme - minä jatkaen murheellisena pimeään ja kylmään kotiini ystäväni kääntyessä takaisin siihen valoisaan taloon, jossa minäkin tunsin oloni aina kodikkaaksi. Yhtenä iltana oli superkuu. Me viivyttelimme ikuisuuden tienristeyksessä tähyillen taivasta ja ihaillen kuun valtavaa valkeaa naamaa taivaanrannan yllä, haluttomina jättämään hyvästejä edes aamuun asti. Sellaista ystävyyttä en ole kohdannut toiste. Nyt olemme jo aikuisia ja vaikkakin yhä yhteydessä, näemme enää muutamia kertoja vuodessa. Jotain on pysyvästi muuttunut, eikä mennyt enää palaa, tietenkään. Huomasin sen viimeksi tavatessamme. Menin ystäväni luo iltateelle. Juttelimme kauan ja yö oli jo pimennyt, kun aloin lähteä kotiin. "Hei sitten", ystäväni sanoi ja avasi minulle ulko-oven, "kiva kun kävit, on aina ihana nähdä". Hän halasi minua ovensuussa. Sitten hän kääntyi ja palasi takaisin valoisaan asuntoonsa, jättäen minut seisomaan yksin pimeään rappukäytävään. Astuessani kadulle sydämeni oli jälleen yhtä raskas kuin silloin pienenä, vaikka nykyään minunkin kotini on lämmin ja valoisa. Tunsin olevani täysin yksin. Ehdin jo seuraavaan kortteliin asti, kun takaani kuului askelia. Ystäväni juoksi minut kiinni ja tarttui käsikynkästä. Hänen ei tarvinnut sanoa mitään, minä tunsin samoin. Kävellessämme yhdessä mustan kaupungin halki kattojen takaa kohosi hitaasti ikuinen valkea täysikuu valaisemaan tietämme.

Vastaa
Jensu

Olen tavannut parhaan ystäväni hiekkalaatikolla kun olin vasta 2 vuotias. Emme asu enää samalla paikkakunnalla, ja näemme toisiamme harvoin. Mutta meillä on edelleen ne arvokkaat hetket juhlapyhien aikoihin kun näemme. Nämä hetket lämmittävät sydäntä, kun saa kertoa rakkaimmalle ystävälleen aivan kaikesta. Jutut jatkuvat aina siitä mihin ne ovat viimeksi jääneet. <3

Vastaa
Sanna

Mä olen ihan superonnekas, sillä mulla on mun ihana sydänystäväni. Hän pelasti mut seiskaluokalla yksinäisyydeltä ja ulkopuolisuuden tunteelta, ja siitä saakka ollaan oltu toistemme tukena aina, kun tarve on. Vaikka aika vierii välillä toisiamme näkemättä tai ehkä edes toisistamme kuulematta, ystävyytemme säilyy suurena voimavarana. Tiedämme aina, että on vähintään se yksi ihminen, oli tilanne mikä hyvänsä, johon voi tukeutua ja turvata. Se jos joku on arvokasta!

Vastaa
Leena Jäppinen

Pieni koirani, joka on 15 vuotta vanha, on sellainen maailman paras kaveri. Mikään ei ole mukavampaa kuin istua vapaapäivänä sohvalla viltin alla koira kainalossa ja syödä samalla lusikalla jugurttia vuorotellen

Vastaa
kaisis

ystäviä on vuosien varrella tullut monia uusia rikastuttamaan elämää. Parhaimmat hetket ovat nykyisin spontaaneja tapaamisia, ilman erityisjärjestelyjä.

Vastaa
Päivi Hörkkö

Lapset ja lastenlapset ovat todella tärkeitä <3

Vastaa
Tiia Koppanen

Muistoja on paljon, mutta ensimmäisenä tulee mieleen kaveriporukan kanssa perustettu teatteri, josta lopulta hioutui tiivis porukka. Teimme yhdessä hauskoja retkiä niin mökille kuin metsään. Harjoittelimme yhdessä useita näytelmiä, joihin kutsuttiin kaikki sukulaiset katsomaan. Teatteritoiminta loppui siinä vaiheessa kun ensimmäiset lähtivät opiskelemaan muualle.

Vastaa
Maria

Minulle tulee mieleen eräs hauska muisto, kun olimme menossa parhaan ystäväni kanssa kuntosalille. Emme olleet käyneet kyseisellä salilla aiemmin emmekä olleet aivan varmoja missä se on. Emme löytäneet paikkaa vaikka kävelimme melkein kolme tuntia, mutta saimme ainakin kuntoiltua :D

Vastaa
Mari

Meillä on tapana keskustella läpi yön miesystäväni kanssa. Seurustelun alkuaikoina ajan kulkua ei huomattu lainkaan. Kas kummaa, kello oli jo seitsemän aamulla ja tunnin päästä piti olla työpaikalla! Mutta ei väsyttänyt. Vieläkin istumme öisin keskustelemassa.

Vastaa
ayla

Pidettiin ensimmäiset rapu-juhlat, ja netistä kopsattujen ohjeiden avulla yritettiin niitä rapuja sitten syödä. Aika nauruksi se touhu meni.

Vastaa
Liina

Parhaan ystäväni kanssa ollaan kuljettu yhtä matkaa ala-asteelta asti, jaettu heppaleirit, yökylät, välituntileikit ja teini-iän festarimatkat. Saimme lapsetkin aivan yhtä aikaa, kuopuksilla on vain pari viikkoa ikäeroa! Yökyläilyä ei olla unohdettu aikuisinakaan, joskus pakataan koko porukka ja mennään toisen luokse yöksi, eritoten silloin jos molempien vuorotyötä tekeville puolisoille sattuu yövuorot yhtä aikaa. Ihanaa ja kullanarvoista on jakaa arkea yhdessä ystävän kanssa!

Vastaa
sanna

Meitä on 5 hengen tyttöporukka, joka on ollut kasassa yläasteelta lähtien. Kerran vuodessa nähdään edelleen, nyt 37-vuotiaina, vaikka asutaan ihan eri puolella Suomea ja elämäntilanteet ovat hyvinkin erilaisia. Ihana on aina nähdä :)

Vastaa
hanna

Tykkään puutarhakavereistani joiden kanssa vaihtelemme kasvien taimia tai nautimme puutarhojemme vihanneksista ja marjoista.

Vastaa
anna sofia

Perustimme joskus vuosia sitten muutaman ystäväni kanssa kakkuseuran. Aluksi kokoonnuimme kesällä puistoon leivosrasioiden ja skumppapullojen kanssa. Leivoimme myös itse ja kutsuimme toisemme kylään herkuttelemaan. Erään kerran ystäväni teki voileipäkakkua, jonka reseptin hän oli nähnyt unessa. Siitä on tullut suosikkivoileipäkakkuni, ja olen itse tehnyt sitä samalla reseptillä useammankin kerran. Nykyisin emme enää asu kaikki samalla paikkakunnalla, mutta yritämme aina kerran kesällä kokoontua kakkujen kera puistopiknikille tai jonkun kotiin. Kakkuseuraan liittyy paljon lämpimiä muistoja. <3

Vastaa
Tinde

En muista, olinko jo nukkumassa, mutta joku vuosi sitten sitten kesäisenä viikonloppuyönä puhelin soi ja ystäväni halusi tulla ravintolaillan jälkeen minun luokseni saunomaan. Olivat muistaakseni olleet myös rannalla uimassa. No, sauna päälle ja ovesta pulmahti 4-5 naista ja yksi tuntematon mies. Siinä sitten saunosivat ne, jotka halusivat. Siinähän se yö meni. Ystäviä voi vaivata vaikka keskellä yötä.

Vastaa
oona

Aivan ihania astioita! Yksi muisto mikä tulee mieleen on kun olimme ystävieni kanssa Köpiksessä ja olimme ihan superväsyneitä pitkän päivän jälkeen ja emme jaksaneet illalla lähteä mihinkään vaan sen sijaan jäimme hostellille ja söimme jelly beansseja. Ja nauroimme koko ajan ihan hulluna.

Vastaa
Tiina

Tärkeimpiä hetkiä on ihan tavalliset kahvihetket; kun ystävän tuntee hyvin voi puhua ihan kaikesta ja ne hetket kun kuulumisia vaihtaa pitkästä aikaa on kullanarvoisia :)

Vastaa
Lotta

Kun tulin takaisin Suomeen oltuani poissa melkein vuoden. Serkkuni majoitti minut ja kattoi iltapalapöydän - sai olon tervetulleeksi, turvalliseksi ja lämpimäksi :)

Vastaa
Juhani Lehtonen

kahvi on tosi herkullista hyvässä seurassa.

Vastaa
Juhani Lehtonen

tärkeitä tapahtumia on kahvitteluhetket ystävien kanssa.

Vastaa
Annette

Hauskoja, ihania juttuja on paljon. Kärkeen menevät yhteiset reissut, joihin enemmän kuin muuten kuuluvat pitkät, kiireettömät illat ja aamut.

Vastaa
Maria

Ensimmäisenä mieleeni ponnahtaa lukioajat reilun neljän vuoden takaa.. Pyöritimme silloin kahden ystäväni kanssa omaa harjoitusyritystä valtakunnallisen Nuori Yrittäjyys -ohjelman kautta. NY -yritys on kuin oikea firma, mutta veroja ei ole - kaikki muu tehdään kuten oikeassa yrityksessä kirjanpidosta alkaen. Me valmistimme vielä tuotteetkin itse kierrätysmateriaaleista. Koko touhu tapahtui omalla vapaa-ajallamme - ja voi kuinka monen monta ihanaa, unohtumatonta ja hauskaa hetkeä noilta ajoilta jäikään! Pidimme muutaman viikon välein yhtiökokouksia ja viikonloppuisin valmistimme ja myimme tuotteita. Ja joka ikinen kerta päädyimme kaikki kolme jossain vaiheessa tapaamistamme nauramaan kippurassa vatsalihakset lähes krampaten! Meillä oli aina hillittömän hauskaa ja monta letkautusta jäi elämään. Lukion jälkeen kokosimme yrityksemme kaksivuotisen tarinan ja hauskimmat valokuvat, hetket, muistot sekä etenkin inside-läpät kuvakirjan muotoon muisteltavaksi myöhemmin. Ihanaa kun ne kaikki hetket ovat tallessa kansien välissä! :) Pyrimme vieläkin näkemään kaikki kolme ainakin kerran vuodessa. Niinpä, ystävät - ne ovat elämän rikkaus! Ystävyyssuhteet myös muuttuvat ajan kuluessa, mutta elämän parhaat hetket jäävät aina elämään muistoissamme.

Vastaa
JonnaRiikka

Ihanat astiat, kertakaikkiaan! Minulla ja ystävälläni on perinne, että kun olemme toisteme luona yökylässä, teemme pitaleipiä. Olemme tehneet niitä jo 15-vuotiaasta asti. Vielä tänä päivänäkään 16 vuoden harjoittelun jälkeen emme saa joka kerta pitaleipiä nousemaan täydellisesti. Se jännityksen hetki silloin, kun nenät kiinni uunin lasissa tuijotamme nousevatko leivät vai ei, on jotain niin täydellistä.

Vastaa
Kristiina n

Tuorein mukava muisto on kun olin työtovereideni kanssa kolme päivää koulutuksessa pääkaupunkiseudulla. Mukavaa, voimaannuttavaa ja hauskaa seuraa - tunnemme toisemme jo parin vuosikymmenen takaa. Saa olla oma itsensä ja "terapoida" itseään - kuunnella toisia ja kertoa omat murheensa & ilonsa.

Vastaa
Annuli

Paras ystäväni on siskoni. Me tuemme toisiamme aina mutta kikattelemme myös kaikille hölmöille sisäpiirivitseille sekä seikkailemme milloin missäkin.

Vastaa
Heli

Suurta parhautta ovat olleet hetket työpäivien jälkeen, kun ensin ankaran työpuurtamisen lomassa saa ystävältä kutsun lähteä lähikahvilaan heti kellon ilmoitettua työpäivän päättymisestä :) sillä on jaksanut viimeisetkin tunnit, ja loppukin väsymys on kaikonnut kun tavataan tutussa kohtaamispaikassa ja saadaan hyvää purtavaa elpymisen (ja toki loputtoman juoruamisen, puolin ja toisin terapoimisen ja jutustelun) tueksi!

Vastaa
Kaija Ahonen

Minut saa iloiseksi aamuisin kahvipöydän ääressä taulu jonka sain ystävättäreltäni M.Muonalta kun täytin 40v. siinä on Saimaannorppa heinikossa rantavedessä kesäaamuna se on jotenkin liikkis <3 Taiteilija on Heljä Liukko-Sundström Sukulaisiani on myös ollut Arabialla töissä 60-90-luvuilla, minulle Arabian astiat merkitsee paljon se laatu ja aiheet.

Vastaa
Heisku

Juhannusmökkeily ystävän kanssa; ei kelloa, hyvää ruokaa ja juomaa, musiikkia, ulkoilmaa, aurinkoa, saunomista ja uimista, pitkiä keskusteluja unohtamatta. Oli huippu juhannus!

Vastaa
Pauliina O

Hauska muisto joka ensimmäisenä tulee mieleen on kun kohtasin nykyiset ystäväni, cosmon etsitään ystäviä palstalla tutustuttiin ja treffattiin ekaa kertaa kahvilassa. Sen jälkeen ollaankin kahviteltu kerta jos toinenkin ja toivottavasti nämä neitokaiset pysyvät elämässäni vielä pitkään!

Vastaa
sari

ystävät...mihin he katosivat, yksitellen mutta varmasti, okei mä olin se joka ensin vaihto paikkakuntaa, löysi miehen ja työn..ja vuodet vierivät, monet perustivat perheen ja löysivät uudet ystävät... lasten harrastus yms piireistä. moni myös eros ja sitä kautta katos elämästä... vaihtovat maisemaa...tänä syksynä olen toden teolla huomannu sen että olis ehkä kannattanu pitää ystäviin yhteyttä tai aktiivisemmin ettiä uusia tuttavuuksia täältä maalta, työpaikalta niitä ei löydy... se on kaupungissa. onneks olen tajunnu että en ole yksin ongelmani kanssa..yksinäisyys on minun oma valinta, hyväksyn sen niin kauan kun asun maalla olen yksinäinen susi.

Vastaa
Heidi

Olen kerännyt Arabian astioita jo kymmenen vuotta. Parasta niissä on kestävyys ja ajattomuus. Kun ystäviä piipahtaa kylään, tarjoilu on se mukaista. Pöytä notkuu, kaikki astiat ovat käytössä ja illan onnistumisesta kertoo tiskien määrä :) Keittiö ja hyvät jutut lainehtivat, se juuri on elämää.

Vastaa
Laiza

Rakkaat ystävät olivat viime viikonloppuna iltaa istumassa. Joka vuosi yritetään pariin kertaan nähdä ja vaikka tällä kertaa osallistujajoukko kävi valitettavan pieneksi, niin riitti silti juttua koko illaksi.

Vastaa
pirjo siukonen

Äitini on iäkäs ja pääsen käymään harvoin hänen luonaan, keitämme pannukahvit ja hänellä on vanhoja yksittäisiä kahvikuppeja ,jotka muistan lapsuudestani, kahvi maistuu todella hyvältä niistä kupeista ja usein mietin minne se aika elämässä on mennyt kun nyt istumme vastakkain kaksi vanhaa.....

Vastaa
Mari

Itselleni arvokkainta ovat ystävät, joiden ystävyydestä ei tarvitse kantaa erikseen huolta. Ihmiset, jotka ovat olleet elämässä mukana vähemmän tai kauemman aikaa, joita ei aina näe kovinkaan usein (ja joskus näkee melkein joka toinen päivä), mutta joiden tietää seuraavan mukana, ja joiden kanssa juttu kulkee ja on samalla aaltopituudella. En nyt keksi mitään erityistä sattumusta tai tapahtumaa, mutta noista kahvikupeista tiedän tarkalleen kenelle ne antaisin. :)

Vastaa
anni katariina

Parhaimman ystäväni kanssa olemme tunteneet jo 5vuotiaasta ja hänen kanssaan on tullut kyllä jaettua paljon! Ehkä ikimuistoisimmat hetket ovat lopulta olleet ne johon liittyy rakkaus; olemme molemmat toivottomia romantikkoja ja jaamme sydänsurut ja miesjutut toisillemme ujostelematta:) Kenenkään muuun seurassa en ole niin vapautunut kuin hänen, hän tietää minusta kaiken ja samoin minä hänestä

Vastaa
Annitanni

Ihana ystäväni asuu toisella puolella Eurooppaa, ja näemme vain harvoin. Ihana muisto yhdessä on se, kun hetki sitten viestittelimme keskellä yötä monta tuntia ja välillä pidättelin naurua, ettei nukkuvat heräisi ❤️

Vastaa
Mari V

Parhaita hetkiä ovat yhteiset illanvietot :)

Vastaa
Terhi J.

Parhaita hetkiä on ystävien kanssa yhteiset naistenillat.

Vastaa
Miia

Minulle tärkeä muisto on yhdessä selviäminen vaikeasta elämänvaiheesta, jonka kumpikin kohtasimme. Tapasimme sairaalassa. Sen jälkeen toipumisvuosien jälkeen yhteydenpito oli vähäisempää, kun taas nyt ystävyys on aikuisiällä tiivistynyt entisestään. Ystävyys on kokemusten jakamista!

Vastaa
Justiina Neuvonen

Ystävien kanssa parhaita hetkiä on ollut kaikki illat jolloin ollaan syöty herkkuja ja pidetty hauskaa

Vastaa
Lena M.

Kun söimme ystäväni kanssa paikallispubin jälkeen keskellä yötä leipäsiä ja lauloimme yhdessä tartu tiukasti hanuriin kun katselimme siskopetiä. Aamulla heräsin hänen jalkopäästä unissakävelyn takia.

Vastaa
Anna

Pari päivää sitten mieleeni nousi makumuisto vuosikymmenien takaa. Ala-asteaikoina vierailut erään ystäväni luona venyivät usein myöhäiseen iltaan – joskus yönkin yli. Noina iltoina katoimme pöytään iltateet ja ruisleivät, joiden päällä oli makrillia ja keitettyä kananmunaa. Välillä ystäväni perhe pääsi herkuttelemaan myös leipomillamme mokkapaloilla. Kuorrute ehti kyllä karata parempiin suihin ennen kuin palat ehtivät pöytään saakka… Nuo yhteiset hetket iltapalapöydän ääressä lämmittävät mieltä, sydäntä ja vatsanpohjaa edelleen. Aionkin jatkaa makoisaa perinnettä ystäväni tyttären – minun kummityttöni – kanssa :)

Vastaa
myy

tällä hetkellä tuoreessa muistissa on ihana ystävien kanssa vietetty mökkiviikonloppu elokuulta..

Vastaa
satu lampinen

viikonloppu hyvieb´n ystävien kanssa rukalla

Vastaa
Sunday

Tästä on aikaa jo 13 vuotta. Vuotta aikaisemmin meitä aloitti samassa työpaikassa neljä nuorta tyttöä. Kun yksi seuraavana vuonna lähti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, me muut kolme lähdimme hänen luokseen viikonloppuvieraillu. Teimme ruokaa ja söimme, juttelimme myöhään yöhön, kävimme kaupungilla ostoksilla ja pizzalla, illalla juhlimme yökerhossa. Viikonloppu oli yksi mieleenpainuvimmista, vaikka sen jälkeen on tapahtunut paljon muutakin. =)

Vastaa
Eila Willman

Paras muisto on kun hoidin kummilastani kun hän oli pieni. Hurmaava ilopilleri hän oli joka antoi valoa ja hyvää mieltä minulle.

Vastaa
Heidi Ketola

Olimme Dominican saarella Karibialla parhaan ystäväni eli puolisoni kanssa. Satuimme olemaan saarella juuri pääsiäisen aikaan, joka taisi olla kyseisessä valtiossa yksi vuoden tärkeimpiä juhlia! Siellä taisi olla koko saari kuuntelemassa paikallisia bändejä ja me ainoina valkonaamoina mukana fiilistelemässä! Oli hauskaa ja erilaista verrattuna kotimaan pääsiäisen viettoon :D Loma oli muutenkin ikimuistoinen.

Vastaa
Tiina

Tutustuin työni kautta tosi kivaan tyyppiin, ja huomasin nopeasti että jaamme saman intohimon ruokaan ja moneen muuhunkin asiaan. Aina on aikaa kakulle ja hyvälle kahville, naurulle ja välillä vähän itkullekin. Leipomusten äärellä onkin paranneltu maailmaa kerta toisensa jälkeen. :)

Vastaa
Anne

Tapahtuneesta on kulunut jo ihmisikä, olimme ystäväni kanssa tuohon aikaan ehkä 16-vuotiaita. Lähdimme käymään Helsingin Kalliossa sijaitsevalla optikolla, koska ystäväni tarvitsi uudet silmälasit. Sinänsä käynti onnistui aivan moitteitta, mutta samaa ei voi sanoa paluumatkasta. Kun olimme lähestymässä ratikkapysäkkiä, huomasimme ratikan olevan jo tulossa. Lähdimme juoksemaan, minä lähempänä olevalle etuovelle, ystäväni takaovelle. Kävelin ratikan peräosaan, kuvitellen ystäväni olevan siellä. Mikä naurunpyrskähdys pääsikään, kun näinkin ratikan takaikkunasta ystäväni, joka kurkki pysäkin taakse ilmeisesti siinä uskossa, että olin mennyt sinne. Noh, seuraavalla pysäkillä hyppäsin ratikasta ulos ja juoksin nauraen takaisin pysäkille, jolla ystäväni minua odotti.. Tuohon aikaan ei ollut kännyköitä, joten soittaminen ei oikein onnistunut. Ja vaikka kännykkä olisikin ollut olemassa, ei siltä nauramiselta olisi puhumisesta tullut yhtään mitään. :D

Vastaa
Bosse

Parhaat lämpimät muistot tulevat siitä kun riitainen suku sai sovinnon tehtyä, että voi olla yhteydessä kaikkien kanssa.

Vastaa
Sofia

Parhaimpia ja viimeisimpiä muistojani on hetket viime kesänä kahden ystäväni kanssa. Yökyläilimme toistemme luona ja vietimme koko kesän fillareiden päällä kesäisessä Helsingissä. Heinä-elokuu oli pelkkää skumppaa ja mansikkaa.

Vastaa
Sara, 21

Viime elokuussa lähdimme Turun saaristoon telttailemaan miesystäväni kanssa. Olimme kulkeneet autolla pari sataa kilometriä, hakeneet miesystävän isän mökiltä veneen pimeästä metsärannasta ja etsineet yömyöhään airoja varastosta, mutta löysimme vain yhden. Seuraavana aamuna lähdimme reissuun. Kuljimme useamman tunnin kestävän matkan, matkustimme kolmella lautalla ja vihdoin pääsimme vierasvenesatamaan, jossa oli tarkoitus laskea vene vesille. Veneen moottorin jäähdytys ei kuitenkaan toiminut, joten emme uskaltaneet lähteä sillä yhden airon varassa. Saimme pummittua kyydin saareen, jonne venematka kesti parikymmentä minuuttia. Kiitimme auttajiamme kyydistä, ja huomasimme samalla yhden nyssykän puuttuvan. Emme kehdanneet sanoa ääneen, olimme unohtaneet teltan autoon! Onneksi miesystäväni on vanha partiolainen, kantaa joka retkellä pientä kirvestä ja ilmastointiteippiä mukanaan. Hän rakensi meille laavun, jonka alle pääsimme nukkumaan. Illalla paistoimme makkaraa nuotion ääressä. Yö oli vielä lämmin, mutta makuupusseissa oli pakko pysyä visusti verenhimoisten hyttysten takia. Seuraavana aamuna olimme pistoksilla ja paukamilla, mutta yö saaressa oli yksi parhaimmista seikkailuista, joilla olen ikinä ollut. Seuraava päivä kului saaren kalkkiluolia tutkiessa, uidessa ja luonnosta nauttiessa. Saareen oli tullut perheitä päiväretkelle, ja toivoimme jonkun heistä suostuvan kyyditsemään meidät takaisin automme luo. Olimme uimassa, kun kuulimme sattumalta jonkun perheenisän manaavan, että muistikortti oli unohtunut kotiin. Heidän porukkaansa kuului isoäiti, isoisä, kaksi heidän lastaan ja kolme heidän lastenlastaan. Miesystäväni lupasi lainata heille oman kameransa muistikorttia ja he esittelivät meille iPadilla ohjattavaa, lentävää kameraansa. Kamera lensi yli 100 metrin korkeuteen, kuvasi saarta ylhäältäpäin ja tallensi kotkan lennon. Kun kamera laskeutui, mekin pääsimme videokuvaan mukaan. Annoimme perheen vielä lainata korttia ja lähdimme paistamaan makkaraa omaan leiriimme. Kun perhe tuli palauttamaan korttia, he huomasivat laavukyhäelmämme. Kerroimme olevamme saaressa pummilla, kaikenlaisten kommellusten takia. Heitä nauratti tarinamme, ja kutsuivat meidät kyytiinsä. He lupasivat viedä meidät omaan satamaamme, vaikka heidän kotinsa oli aivan toisessa suunnassa. He olivat ilahtuneita siitä, että halusimme auttaa heitä. Muistoksi saimme itsellemme videokuvaa sadan metrin korkeudesta. Ihana reissu, maailman paras seura. <3

Vastaa
Emm

Teimme ystäväni kanssa turistikierroksen kotikaupunkiin, oli hauskaa leikkiä päivä turisteja.

Vastaa
Milla

Ystävän tapaaminen pitkän sairaalassa olon jälkeen on jäänyt erityisen hyvin mieleen tärkeänä hetkenä <3

Vastaa
Ritva Romppanen

ok

Vastaa
lea

ilot ja surut koen kämppikseni kanssa yhdessä

Vastaa
Syysasteri

Erään ystäväni kanssa muistutamme toisiamme niin paljon, että tuntemattomat pysäyttivät minut kadulla ja luulivat minua häneksi.

Vastaa
kka1968

Kerran vuodessa, tammikuisin, vuokrasimme aina eri lomamökin jostain päin Suomea. Niille kokoonnuimme yli 10 vuoden ajan, siis me 5 pariskuntaa. Ajan saatossa puolisoita vaihtui ja lopulta kuolemakin vähensi ryhmäämme. Viimeinen kokoontuminen oli viime tammikuussa, jolloin muistelimme edesmennyttä ystäväämme ja samalla päätimme mökkitradition lopettaa. Mutta toden totta, noihin 10 vuoteen mahtui niin paljon kaikkea, että niiden muistojen voimalla elelee itsekin varmasti omaan loppuunsa asti...

Vastaa
salli

Parhaita muistoija yhdessä vietetyt hetket lapsen lapsen kanssa.

Vastaa
Jenna

Parhaita muistoja ovat ne, kun saadaan pitkän ajan jälkeen porukka kasaan ja voidaan jatkaa juttua aivan kuin viimeksi oltaisiin nähty eilen! Vaikka vuoden vierivät, välillä tuntuu kuin juttumme olisivat samalla tasolla kuin silloin 15-vuotiaina kun tutustuttiin ;)

Vastaa
Riitta

Parasta ystävien kanssa vietetyt hetket, ehkä vuosienkin jälkeen, jolloin on kuin ei hetkeäkään olisi kulunut aikaa edellisestä tapaamisesta.

Vastaa
Immo

Tämän tarinan kuultuani se tulee usein mieleen ja aina kun kalaa syödään, naurattaa aina. Sukulaismiehemme, varhaisessa eläkeiässä oleva mies nykyään lähti viimeisinä työvuosinaan työmatkalle Ruotsin laivalle. Illallisella hän tilasi lohta pöytään. Kovinkaan paljoa hän ei ollut ulkona syönyt ainakaan a`la Carte tyyppisissä paikoissa. Hänen kulinaristisiä nautintojaan en mene kuitenkaan haukkumaan. No lohen saatuaan pöytään hän otti pöydässä olevan tuotteen käteensä, sitruunan kuva taisi siinä olla tai ainakin tekstiä viitaten sitruunaa. Paketti auki ja kosteaahan siinä oli seassa, tuote käteen ja puristamaan sisältöä lohen päälle. Pöydässä tuli pikkuhiljaa aika hiljaista ja kyseinen herrasmies näki kanssaihmisten tuijottavan häntä ihmetys kasvoillaan, parempi varmaan pohtia että mitä nyt? Voi ..kele...sitruunantuoksulla varustettu hygieniä "savett" tajusi hän sitä puristelleen, myöhemmin kertoessaan tarinaa sanoi ihmetellessään miksi tuotteesta tulee niin vähän nestettä jos sillä pitää ruoka maustaa, miksei oikeata sitruunaa.?No lopputulema oli naurun ja ilon ilta siinä ruokapöydässä ja henkilökuntakin sai puhetta hullusta suomalaisesta aikaan positiivisessä mielessä :) Sai uuden annoksen pöytään kysymättä, että sellaista.

Vastaa
Arhippa

Minulla yksi muistp on jo vuosien takaa. Hyvän ystävän kanssa istuttiin juomassa teetä , juttelemassa ja pelaamassa korttia. Joskus jopa ennustettiin niistä korteista :) Sama ystävä on vieläkin tärkeä ja vähintään pari kertaa kuussa istutaan alas kertomaan kuulumisia ja teetä juomaan

Vastaa
Marjaanainen

Minun lämpöisimmät muistot liittyvät siihen kun koko sisarusparvi kokoontuu yhteen. Siinä on elämää, puheensorinaa ja aina päytä täynnä herkkuja!

Vastaa
Peace

Minulla on paljon muistoja erilaisista hetkistä kupposen ääressä siskon kanssa. Milloin maistellaan uutta teetä, milloin testataan skones-reseptiä... Kameran kuvatkin tuppaa olemaan aina kuvia erilaisista teekattauksista. Näistä kupeistä systerikin tykkäisi teetä nauttia

Vastaa
Mirva C

Minulla on rakas ystävä, joka asuu kaukana. Kun nähdään, katetaan pöytä koreaksi, ei välitetä kellosta ja jutellaan, jutellaan, jutellaan. Parannetaan maailmaa ja nauretaan vanhoille hupsutuksillemme. Puretaan sydäntä ja kerrotaan huolia, sillä ne puolittuvat heti pienemmiksi

Vastaa
Minna

Pari viikkoa sitten tavattiin ystävien kanssa, jotka kaikki asumme eri puolilla Suomea ja tuo hetki oli pitkään aikaan yksi parhaista kohtaamisista ja kahvihetkistä :)

Vastaa
KCP

Minulla kahvitteluhetki ja kaunis kattaus tuo mieleeni mummoni. Hän kattoi aina pöydän kauniiksi ja pöydässä kerrottiin kuulumiset. Sain myös usein kuulla tarinoita hänen nuoruudestaan. Oikeastaan ensimmäinen asia kun mummoani muistelen, on nuo kahvitteluhetket

Vastaa
Samsam

Hyvä ystäväni asuu tällä hetkellä kaukana, kaipaan kovasti kahvihetkiä ja maailmanparantamista kiireettöminä tuokioina, jolloin pohdittiin päivän politiikkaa, sydänsuruja ja mitä milloinkin. Onneksi ystävä taas pian palaa takaisin kotinurkilleen

Vastaa
Salama

Hyvän ystävän kanssa teehetki on aina päivän paras hetki ja siitä saa virtaa koko viikoksi

Vastaa
Mariamaria

Erään ystäväni kanssa on aina mukava istua alas. Yhdessä laitetaan tarjoilut, samalla rupatellen. Sitten istutaan kauniisti katettuun ja herkkuja notkuvaan pöytään, syödään pitkän kaavan mukaan. Nämä ihanat uudet astiat kruunaisivat kyllä meidän herkkuhetkemme

Vastaa
Rossuli

Ystävän kanssa voi pitkänkin ajan jälkeen jatkaa juttua kuin ei olisi taukoa ollutkaan. Viimeksi nähtiin kesällä ja tarinoitavaa riitti useammankin kahvihetken verran

Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Liittyvät artikkelit

Inspiroivat naiset: Kukka Laakso, hauska ja raudanluja hyvinvoinnin ammattilainen
Sisustusaakkoset 2/3
Kesän ensimmäinen kukkakimppu ja sananen onnellisuudesta
Kirsikkahulluus