Viime vuoden kiinnostavin kirjauutuus oli ehdottomasti Virpi Mikkosen esikoiskirja Kiitos hyvää. Jykevät kannet, roosakuparisena hohtava otsikko, kaikesta ylimääräisestä riisuttu ja vaalean sävyillä kuorrutettu ulkoasu olivat ihanaa vaihtelua leivontakirjojen perinteisen runsaalle tyylille. Kirjan ulkoinen ulomus huokuu silkkaa harmoniaa ja leipomisen leppoisuutta antaen samalla lupauksen viimeisen päälle viimeistellystä sisällöstä.

Kaikki Kiitos hyvää -kirjan reseptit ovat gluteenittomia ja suurimmaksi osaksi myös maidottomia, vegaanisia sekä viljattomia. Ei ole epäilystäkään, etteikö tämä luomus olisi tehty nimenomaan nautinto, hyväntuulisuus ja rentous edellä. Kaikki alleviivaava terveyspaasaus loistaa poissaolollaan, sen sijaan tilalle on istutettu roppakaupalla onnellisuutta ja autenttista leipomisen iloa.

Uskon, etten ole ainoa, jolle on iskenyt sisällysluetteloa plaratessa pienimuotoinen valinnanvaikeus. Herkullisesti nimetyistä resepteistä jokainen suorastaan huusi tarttumaan toimeen ja kuvien kohdalle edetessäni valinta muuttui koko ajan vaikeammaksi. Kokeillako ensimmäiseksi Cherry Garcia -jäätelöä, viikunafudgea vai ruusu-mansikkakakkua? Vai ehkä sittenkin notkeaa karamellia tai sitruunapiirasta?

Yhtä kaikki, kirjan 80 erilaisesta reseptistä löytyy taatusti jokaiselle herkkusuulle jotakin.

Kiitos hyvää on vetoavalla tavalla pelkistetty reseptiopus. Kaikki turha on riisuttu pois ja jäljelle jäänyt olennainen todella saa ansaitsemansa huomion. Pelkästään kirjaa katsellessa tulee tunne, että haluaisi avata kotinsa ikkunat selälleen, päästää kevättuulen tuivertamaan sisätiloihin uutta ilmaa, luukuttaa hieman indie poppia stereoista ja lillua hetkisen kaikissa vaalean sävyissä ennen kuin tarttuu toimeen.

Kaikkinensa voin todeta, että Kiitos hyvää peilaa upealla tavalla tekijänsä tinkimätöntä kauneudentajua sekä harmonista ja rentoa otetta mitä tulee herkutteluun. Virpin reseptejä löytyy myös hänen upealta VANELJA-sivustoltaan, suosittelen lämpimästi.

Rakkaita terveisiä Virpille, odotan jo jatko-osia!