Kesän ensimmäinen kukkakimppu ja sananen onnellisuudesta
Tiedättekö mikä on ihanaa? Tienpientareet ovat täynnään kukkaan puhkeavia kukkia, lehtiä ja pieniä versoja. Ulkona saa hengittää sisuksiinsa lämmintä kesäilmaa ja veden pinta kimaltelee auringon valossa. Kun kulkee koirien kanssa lähes joka päivä samat reitit, pääsee seuraamaan aivan lähietäisyydeltä sitä vauhtia, jolla luonto puhkeaa kukkaan. Runsas vehreys saa hymyilemään samalla tavalla kuin sormien upottaminen mehevään multaan.
Olen myllännyt kasvimaatani, kitkenyt, istuttanut ja niin, joutunut sääskihyökkäyksen ympäröimäksi. Siinäpä muuten on ainoa asia, joka tuo rutun kesän ja minun väliseen rakkauteen. Nyt odottelen, koska kasvimaan uumenista alkaa nousta hentoisia varsia, joista huolehtia. Taidan varautua näihin hetkiin verhoutumalla kokovartalohyttysverkkoon, ainakin jos kyseiset ininäkeijut sattuvat lisääntymään tänä(kin) kesänä ultimaattisen hedelmällisesti.
Tässä kuussa aion pulahtaa salapaikassamme jokiveteen kellumaan, katselemaan sinistä taivasta ja ihailemaan ylläni lentäviä pääskysiä aivan kuten viime kesänäkin. Tuntuu, että elän monessakin mielessä juuri nyt elämäni parasta aikaa. Käsissäni on nippu monia pieniä onnellisuuden syitä, jotka muodostavat yhteenkiedottuna aika vastustamattoman kimpun. Opiskelen parhaillaan todella mielenkiintoista alaa, jossa haluan tulla paremmaksi ja joka tulee hyödyttämään tulevaisuudessa myös teitä.
Päädyin kevään aikana sellaiseen johtopäätökseen, että itselleen on hyvä pitää välillä asennekoulutusta – pieni kirpaisu sydämen sopukoilla kertoo vain siitä, että tällaisellekin koulutustuokiolle on varmasti ollut tarvetta. Vaikka asiat tuntuisivatkin junnaavan hetkisen paikoillaan mietintäprosessien aikana, on loppujen lopuksi aika merkittävää testata ajatteleeko oikeasti niin valoisasti kuin kuvittelee ajattelevansa. Sitä saattaa pian yllättyä ja päästä kääntämään kurssinsa takaisin kohti elämän hyviä asioita.
Yksi hyväksi havaitsemani harjoituskeino tässä asennekoulutuksessa on kysyä sinut läpikotaisin tuntevilta ystäviltäsi minkälaisena ihmisenä he näkevät sinut – parhaimmassa tapauksessa tällaisesta keskustelusta molemmat saavat tarpeellista prosessoitavaa, pääsevät pienelle tutkimusmatkalle sisimpäänsä ja taittavat tätä antoisaa kehitysmatkaa käsikynkässä. Olen sitä mieltä, että avoin keskusteluyhteys on jokaisen merkityksellisen parisuhteen ja ystävyyssuhteen kulmakivi. Se erottaa tärkeimmät ihmiset hyvän päivän tuttavista ja antaa voimia juuri silloin, kun ne tuntuvat itseltä ehtyvän.
Sellaisia ajatuksia tänne, välillä on mukava rustailla omia kuulumisia. Minusta on ollut niin mukavaa myös lukea teidän lempipostauksistanne, sieltä on noussut esiin sellaisia kirjoituksiani, joiden en ole tiennytkään sävyttäneen noin paljon. Kiitos, että kommentoitte, jaatte ajatuksianne ja autatte kommenttiboksissa toisianne esimerkiksi kosmetiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Se tekee minut onnelliseksi ja saa Yellow moodin tuntumaan entistä merkityksellisemmältä.
hei, menee nyt off topic mutta ajattelin tiedustella kuitenkin :) muistanko oikein että parvekkeellanne on eurolavoista koottu sohva? Osaisitko sanoa mistä täältä Rovaniemeltä saisi niitä? :)
Muistat aivan oikein :) Tälle kesälle parvekesohvan kokoaminen on vielä hieman vaiheessa, koska parvekkeen seinät ja katto pitää vielä pestä. Me saimme eurolavat ystävältämme, mutta suosittelisin tiedustelemaan niitä erilaisista ruokakaupoista ja huonekalukaupoista - sinne kun toimitetaan monet tavarat eurolavoilla ja ne jäävät usein tielle. Moni on ollut antamassa omiaan pois myös Roskalava Rovaniemen Facebook -ryhmässä, eli jos olet mukana tässä sosiaalisessa mediassa, suosittelen kysymään ensin sieltä olisiko jollain antaa sinulle etsimiäsi eurolavoja :)