Kaupallinen yhteistyö Elega-keittiöt.

Keittiöstäni purettiin noin 15 vuotta vanhat keittiökalusteet, jotka olivat aivan hyväkuntoiset, mutta keittiön pohja ei ollut aikaisemmin mahdollistanut toiminnallisesti kovin hyvin toimivaa keittiötä. Keittiöstä purettiin myös vanhat, tunkkaiset ja asumisterveyden kannalta hieman kyseenalaiset vanhanajan kylmäkomerot. Komeroiden purun yhteydessä pääsimme tarkistamaan, että keittiön seinät komeroiden takana olivat kunnossa ja kaapeista paikoitellen löytynyt home oli onneksi vain hyvin pientä, harmitonta ja paikallista ilmavuotoon liittyvää pinnallista homekasvustoa.

Komeroiden purku mahdollisti myös sen, että keittiötä pystyi lähteä suunnittelemaan ennakkoluulottomasti kokonaan aivan uuteen uskoon. Keittiön pohja olikin minulle purun jälkeen yht`äkkiä aivan kuin valkoinen taulukangas, joka odotti suunnittelusiveltimien vetoja ja aivan uudenlaista keittiökalustetaidetta.

Uuden luominen pitkään palvelleen talon puitteisiin on mielettömän innostavaa, ihanaa ja inspiroivaa. Kiireisen projektin pyörteissä on ollut myös haastavia hetkiä, pohdittavaa, kompromisseja ja ajatusten sekä suunnitelmien uudelleen käsittelyä. Joissakin hetkissä olen huomannut olevani myös hieman huolissani siitä, että teenköhän kiireessä varmasti oikeita ratkaisuja ja suunnittelen tilat varmasti niin, että ne kestävät aikaa ja pikavauhtia muuttuvaa mieltäni.

Onneksi suunnittelun avuksi riensi remppakaaoksen keskelle Elegan keittiösuunnittelija Markus Mikkolanaho. Olin ennen Markuksen visiittiä käynyt jo yhdessä keittiömyymälässä ja yhdessä isossa tavaratalossa tsekkaamassa erilaisia keittiömahdollisuuksia. Näissä myymälöissä huomasin kuitenkin sen, että minulla oli vaikeuksia saada ajatuksiani jäsenneltyä, koska kiire takaisin remppatyömaalle painoi enemmän kuin kunnon suunnitelman teko. Sain kuitenkin näistäkin piipahduksista hyviä ajatuksia ja vertailupohjaa tulevaan suunnitelmaani.

Kaiken kiireen keskellä suunnittelijan tulo minun luokseni tuntui kätevältä, ja siinä hetkessä aivan taivaan lahjalta. Näin saimme yhdessä fiilistellä suunniteltavaa tilaa ja kaikki mittahommatkin hoituivat paikan päällä suunnittelijan toimesta. Ensivaikutelma Elegan palvelusta vaikutti siis oikein lupaavalta. Suunnittelutapaamisemme ja tuotevalikoiman myötä oli aika helppo alkaa kallistua keittiöni uudistamisessa Elegan puoleen.

Päätöstäni keittiökalusteiden toimittajasta helpotti se, että Elegan kautta oli mahdollista saada keittiökalusteeni vanhaan tilaan mittojen mukaan ilman, että piti yrittää sovitella jotakin standardimittaisia kalusteita tai lisäillä mitään ylimääräisiä täytelevyjä, jotta saisi kalusteet asettumaan. Lisäksi Elegan valikoimassa tuntui olevan kaikista eniten hyviä ovimalleja ja monenmoisia tasovaihtoehtoja. Löysin tätä kautta myös keittiön jätehuoltoon etsimäni ratkaisun siinä missä muissa myymälöissä tarjottiin tämän osalta ei oota.

Eikä yhtään hullummalta kuulostanut sekään, että Elega omaa avainlippu-tunnuksen ja kalusteeni valmistettaisiin mittatilaustyönä Haapajärvellä suomalaisella työvoimalla, vuosien kokemuksella, vastuullisilla arvoilla ja nopeasti. Remontin ollessa kokonaisuudessaan todella kesken tuntui aivan uskomattomalta, että keittiö voisi valmistua purkukaaoksen jäljiltä muutamassa viikossa. Näin siinä muutamaa mutkaa matkassa lukuunottamatta kuitenkin kävi! Sitten pääsemmekin niiden ilahduttavien onnistumisten pariin, joista lupasin teille kertoa.

Komeroiden purun jälkeen oli lähes päivänselvää, että uudelle pitkälle seinälle tullaan puhkaisemaan aukko uutta ikkunaa varten. Tämä mahdollisti sen, että saisimme valoa keittiöön sekä avattua ihanan näkymän rintamamiestalon oleskelupihalle. Jos ikkunan tekeminen uudelle seinälle oli selkeää, niin se minkälainen, minkä kokoinen ja mihin ikkuna sijoitetaan olikin aivan toinen juttu.

Uusi ikkuna tehtäisiin tilaan vain kerran ja uuden ikkunan sommittelu oli aika ainutkertainen mahdollisuus. Hoksasin kuitenkin sen, että minulla oli mahdollisuus suunnitella ikkuna toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla tulevien keittiökalusteideni kanssa. Siitäkös vasta säätö ja kalusteiden sekä ikkunan pyörittely vasta alkoikin! Visio kuitenkin kirkastui aika pian ja halusin vaakasuuntaisen ikkunan, joka näyttää ulkoapäin perinteiseltä ja taloon sopivalta kolmiruutuiselta ikkunalta.

Sovittelin ikkunaa milloin pahvinpalasella ja milloin maalarinteippien avulla seinälleni varmistaakseni uudestaan ja uudestaan keittiökalusteiden sekä ikkunan asettumisen nätisti juuri oikeaan paikkaan. Keittiösuunnittelija Markuskin oli varsin pitkäpinnainen siirrellessään keittiösuunnitelman kalusteita mittanauha viuhuten paria senttiä ylemmäs, eikun alemmas, eikun sittenkin vielä vähän ylemmäs.

Suunnittelimme ikkunan paikan Markuksen kanssa siten, että se olisi keittiökalusteisiin nähden nätisti keskellä. Tarkka ja asiantunteva rakennesuunnittelijani palautti minut vanhan talon lattiapinnalle todetessaan, että aivan keskilinjalle ikkunaa ei voida sijoittaa. Tämä johtui siitä, että seinän sisällä menee hyvin järeä ja tärkeä tukipilari mitä ei voida lähteä ikkunan vuoksi katkomaan.

Mielen ja suunnitelmien tulee siis olla hyvin joustavia vanhaa kunnostettaessa. Nyt ikkunani on siis juuri siinä missä sen kuuluukin olla ja se on aivan täydellinen, vaikka vähän keskilinjastaan sivussa onkin. Jännitin kokonaisuuden ilmettä ja toimivuutta viimeiseen asti, mutta ikkuna ja keittiökalusteet istuvat keskenään aivan loistavasti. Ikkunan koko, sijainti ja korkeus ovat täydelliset.

Uusi ikkunani on kuin vuodenaikojen mukaan vaihtuva taulu keittiökalusteideni lomassa. Tämän unelmieni taulun tekeminen näytti olevan aivan helppo homma osaavilta remppamiehiltä, joilla ei toiveideni ikkunan toteutukseen edes mennyt kuin puolikas päivä. Todella kaunis ja kannattava ratkaisu!

Keittiökuvia selatessani ja yhdessä keittiömyymälässä poiketessani, ajattelin että vanhaan taloon sopii ehdottomasti kaunis, valkoinen posliininen tiskiallas. Kyselin posliinialtaista kokemuksia ja kaikki kehuivat altaan kauneutta, mutta jollakin oli käynyt huono tuuri ja allas oli mennyt jonkun esineen putoamisen myötä halki. Jollakin taas oli posliinin lasitus alkanut halkeilla, joku kertoi lasien rikkoutuvan lasten käsissä helpommin posliinia vasten. Vielä useampi mainitsi, että valkoinen posliini likaantuu helpommin. Esteetikko minussa olisi edelleen halunnut valita tämän kauneimman vaihtoehdon, mutta vastuullinen puoli alkoi kallistua varmempien sekä aikaa kestävien ratkaisujen kannalle.

Päädyimme keittiösuunnittelijani kanssa suunnitellessa ilmeeltään hieman samanoloiseen, valkoiseen komposiittialtaaseen, kunnes taas aloin hieman tutkailla käyttökokemuksia sekä itseäni tiskialtaan käyttäjänä. Kovin monet kertoivat, että valkoiseen komposiittiin jää helposti tummentumia ja jälkiä ruoista tai juomista. Valkoinen komposiittiallas vaatisi myös huolellista ja päivittäistä puhtaanapitoa. Tässä vaiheessa totesin, että en ole luonteeltani mikään tiskialtaan hinkkaaja ja haluan käyttää tunnit vuorokaudessa muuhun kuin kahvipinttymien puhdistamiseen.

Näinpä olin vielä keittiösuunnittelijaani yhteydessä; muutetaan allas takuuvarmaan, kestävään ja aina tyylikkääseen teräkseen, joka ei nätiltä näyttääkseen vaadi päivittäistä pyyhintää kummoisempaa. Ja siinä se nyt loistaa ja palvelee hyvin päivästä toiseen, Franken Box- tiskiallas ruostumattomasta teräksestä. Tyylikkään ulkonäön lisäksi olen tässä altaassa pitänyt erityisesti reilusta tilavuudesta. Olen tyytyväinen myös siitä, että valitsin yhden ison tiskialtaan parin pienemmän sijaan. Tämä on aivan uusi kokemus minulle, mutta toimii!

Keittiön pintoja ja ulkonäköä suunniteltaessa itselle mieluisien ulkonäköseikkojen lisäksi halusin ehdottomasti huomioida myös sen mikä sopii talon henkeen. En halunnut keittiööni mitään liian pelkistettyä ultramodernia tyyliä, vaan ennemminkin ilmeikästä, selkeää ja nättiä. En ole myöskään aivan sellaisen country-henkisen vanhanajan maalaiskeittiön kannattaja, vaan tykkään että keittiössä on raikas ilme pienellä ripauksella vanhaa ja arvokasta.

Valittaessani Elegan valikoimasta kaapin ovia, haasteena oli tuttu päättämättömyys, sillä mieluisia vaihtoehtoja oli niin monta. Päädyin ensin ovimalliin, jossa oli nätit urat tuomassa ilmettä oviin ja laatiokoiden etupaneleihin. Hetken tuumailtuani vaihdoin tämän kuitenkin korkeakiiltoiseen, reunaviisteillä varustettuun ovimalliin.

Itselläni on entuudestaan kokemusta korkeakiilto-ovista ja olen niistä tykännyt niiden helppohoitoisuuden vuoksi. Hieman vaan mietin, että kuinka tuo korkeakiiltoinen istuu tänne vanhan talon puitteisiin, mutta ihanalta näyttää kokonaisuus kiiltävien kaapinovien ja vanhojen sisustusesineiden kanssa.

Jos aikataulu ja budjettini olisi ollut rajaton, niin unelmieni keittiöhän olisi tietenkin valmistettu kokopuisena käsityönä oman perämetsän puista puiden kaadosta lähtien. Ainoa vaan, että en omista perämetsää enkä rajatonta budjettia, joten tämän ykkösvaihtoehdon jälkeen piti valita seuraavaksi paras vaihtoehto kokonaisuuden toteutukseen.

Keittiöunelmaani hahmotellesani olin aivan vakuuttunut siitä, että vähintäänkin keittiötasot tulevat olemaan kaunista kokopuuta. Jälleen aloin selvitellä vaihtoehtoja ja puutasojen omistajien kokemuksia. Puu on ihana materiaali, mutta pelkästään sopivan sävyisen puutason löytyminen aiheutti jo ensimmäisenä pohdittavaa ja tiedossa oli myös se, että vaikka olisin löytänyt täydellisen sävyn, niin vuoden päästä taso saattaa olla aivan eri värinen.

Puutasojen käyttökokemuksissa taas tuli ilmi, se että joillakin oli jäänyt puupintaan todella herkästi värjäymiä. Joillakin oli palanut epähuomiossa puutasoon kattilan pohjasta jälkiä ja useampi kertoi puutason olevan aavistuksen työläs. Eli jos puutasonsa haluaa pysyvän hyväkuntoisena ja nättinä, niin puutasot vaativat säännöllistä huolenpitoa hiomisten ja öljyämisten muodossa. Jouduin pohtimaan, että haluanko kuitenkaan tässä aavistuksen ruuhkaisessa elämänvaiheessa käyttää aikaani keittiötasojen huoltamiseen vai teenkö senkin ajan jotakin ihan muuta.

Päätöstä puusta laminaattitasoon siirtymisestä helpotti myös se, että löysin Elegan valikoimasta aivan täydellisen, hieman rustiikkisen ja eläväpintaisen laminaattitason nimeltään Kupari. Se sopi saumattomasti yhteen myös tammen sävyisen korkkilattiani kanssa. Kriittisten pohdintojen ja kiperien valintojen jälkeen olen enemmän kuin tyytyväinen valitsemani laminaattityötason kauneuteen ja helppohoitoisuuteen.

Keittökalustusta lähdettiin suunnittelemaan valmiiseen pohjaan, jossa lattiapinta-ala ja seinillä olevat asiat määrittivät paljon sitä minkäkokoisia asioita keittiökalusteissani voi olla. Suunnitellessamme uudelle pitkälle seinälle ja ikkunan ympärille keittiön kalustusta ja pitkää työtasoa lieden kera, laatikoille ja kaapeille jäi tietenkin myös tietty tila, johon piti suunnitella nätisti asettuvat kalusteet. Tason oikeaan reunaan halusin uunin korotettuna. Uunin kaapiston jälkeen laatikostoille ja yläkaapeille jäi tila, jonka sai nätisti jaettua kolmeen 90 senttiä leveillä laatikoilla ja kaapeilla.

Kyseenalaistin kovasti, että voikohan noin leveät laatikot oikeasti toimia arkisessa käytössä. Olin myös kovin huolissani siitä, että onkohan keittiössäni säilytystilaa ensinkään riittävästi.

Mutta niin vain yllätti tämänkin päätös positiivisesti ja leveydeltään 90 senttiset laatikot toimivat oikein mainiosti keittössäni. Kertaakaan en ole ajatellut, että laatikot olisivat liian isot, vaan päinvastoin. Laatikot ovat olleet mukavan tilavat ja ne ovat vetäneet ihmeellisen hyvin tavaraa eikä säilytystiloista ole ollut puutetta.

Itse unohdin tilauksestani vallan laatikoiden sisään tulevat lusikkalaatikot, mutta onneksi Elegan väki huolehti ne puolestani ja niitä tulikin kolmin kappalein. Matalissa ylälaatikoissani nämä aterinlaatikot ovat toimineet loistavina lokerikkoina aterinten lisäksi kauhoille, leivinpapereille, mausteille, vitamiineille ja monille muille keittiössä säilytettäville pikkukamoille.

Kuten huomaatte juttua tästä unelmieni keittiöstä riittäisi vaikka kuinka. Nostin kuitenkin viisi ehkä eniten päänvaivaa aiheuttanutta asiaa käsittelyyn, josko minun pohdintani voisi auttaa muita samoja asioita miettiviä.

Mielelläni kertoisin myös loistavasti toimivasta roskisratkaisustani, kaappiin sijoitetusta kahvinkeittimestä tai sirosta kalusteisiin upotettavasta liesituulettimestani. Myös täydellisesti uuteen, kauniiseen tapettiini sopiva mummun kutoma räsymatto olisi tarinan aihe itsessään. Mutta tällä erää hilppasen tästä kahvin keitolle nauttimaan rauhaisasta kahvihetkestä uusitussa keittiössäni, jossa sekä sielu että silmä lepää. Vastaan kyllä erittäin mielelläni tarpeen mukaan keittiöön liittyvissä kysymyksissä tämän postauksen alle.

Keittiömuutos on ollut monien pohdintojen, muuttujien ja valintojen jälkeen enemmän kuin onnistunut. Puitteiden ollessa näin upeassa kuosissa en voi epäillä yhtään etteikö tämä keittiö jatkaisi yhtä sydämellistä elämää kuin isovanhempieni aikana ja etteikö täällä syntyisi yhtä lämpöisiä sekä kauniita muistoja kuin aikaisemminkin.

Kannustan teitä muitakin tekemään rohkeita ja omannäköisiä keittiövalintoja vanhoja taloja kunnioittaen luotettavien ja laadukkaiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kiitos mielettömän ihanasta keittiöstäni kuuluu kultaiselle remppafirmalleni sekä koko Elegan porukalle!