Lokakuun 2017 parhaat

Parhaat odotukset

Parhaat odotukset kohdistuivat ihan siihen tavallistakin tavallisempaan arkeen imurointeineen, roskien viemisineen, sarjamaratoneineen (Stranger Thingsin kakkoskausi oli 5/5!). Odotin etenkin viime viikon ensimmäistä vapaata viikonloppua, jolle ei oltu suunniteltu yhtikäs mitään muuta kuin völläämistä perheenä. Menoa ja matkoja on riittänyt tänä syksynä kylliksi niin töiden kuin koulunkin puolesta enkä malttaisi odottaa sitä, että ensimmäinen valokuvauskouluni näyttö on ohi ja voin palata normaaliarkeen.

Paras arkiaskare

Olemme olleet lokakuussa reissun päällä kolme viikonloppua neljästä ja ehkä vastustamattomin juttu kotiin palatessa on ollut valtavien pyykkikassien purku ja pesukoneen käynnistys! Jostain kumman syystä juuri pyykkivuoren kukistaminen on kotitöistä rentouttavinta – nautin lajittelusta, kostean pyykin raikkaasta tuoksusta sekä siitä kun ne saa ripustaa kuivumaan. En voi sietää väärin – eli liian tiheään – kuivumaan aseteltuja pyykkejä, koska mikään ei ole kammottavampaa kuin ummehtuneelle haisevat ”puhtaat” pyykit. Lapsuudessani erään tuttavan kylpyhuoneessa oli aina haisupyyhkeet vessassa – siis s ne sellaiset, jotka oli kyllä pesty ja olivat näennäisesti puhtaat, mutta jotka oli kuivattu liian tiheässä ja joiden jäljiltä kätesi haisivat imelän ummehtuneille. Vieläkin puistattaa. Voisin aivan hyvin alkaa pyykkikouluttajaksi, hahah.

Paras päätös

Olin aika fiiliksissä siitä, että maltoin pitää ihan oikeaa lomaa Puolassa enkä tehdä rästitöitä (joita olisi kyllä riittänyt). Vapaa tuli tarpeeseen enkä kaivanut kannettavaa esille kertaakaan. Siksi tilanne on tällä hetkellä se, että uusi saitti avataan huomenna ja olen jälleen kerran hommien kimpussa ihan viime tipassa, mutta tuudittaudun ystäväni lohduttavaan ”vain luovimmat uskaltavat vitkutella” -toteamukseen. Sen on oltava totta!

Paras haave

Tajusin tänä vuonna, etten enää halua tehdä Yellow Moodia yksin – haluan ihan oman tiimin, joka toisi oman mausteensa sekä särmänsä tähän keltaiseen soppaan. Käynnistin kirjoittajahaun lokakuun alkupuolella toiveenani löytää se oikea ihminen, jonka kirjoittama hakemus tuntuisi luissa ja ytimissä asti. Odotin jännityksellä milloin tapahtuu se kuuluisa mentaalinen kolahdus aivoissa ja sydämessä eikä mennyt aikaakaan, kun huomasin löytäneeni joukkioomme kaksi upeaa persoonaa. Olen valtavan ylpeä näistä vahvistuksista, joihin voit tutustua jo nyt tiimi-osiossa ja myöhemmin tällä viikolla heille omistetuissa postauksissaan!

Paras arjen muutos

Paras arjen muutos oli bostoninterrieri Rullan saapuminen meille. Hän on erittäin ihana sekoitus tasapainoa ja reippautta, rauhallisuutta ja uteliaisuutta (ja kyllä, hänessä totta tosiaan on terrierin jääräpäisyyttä). Päiväunien ja syönnin välissä on ollut aikaa tutustua uusiin nurkkiin, maistella vähän pellavapeittoa ja bonsai-puuta. Olohuoneen lattia on täynnä möhköfantteja, siilejä, rottia ja kumisia kongeja. Rulla on loistava – ja niin suloinen – lisä tiimiimme. Samaa mieltä on onneksi Riemu, joka on ottanut minin mukaan leikkeihinsä mielihyvin.

Paras sisustusjuttu

Näin syksyn viileyden hiipiessä huomaan, että olen jälleen kerran kartuttanut kotimme  lampaantaljakokoelmia.. Niitä ei voi olla liikaa – rakastan sitä kuinka pehmeiltä ne tuntuvat jalkojen alla aamuisin. Niitä on kevyt siirrellä sinne tänne oman mielen mukaan. Talvi ja pakkaset ovat tulleet pohjoiseen, joten lattian viiletessä taljat ovat myös koirien suosikkipaikkoja.

Paras tapa

Myönnän rehellisesti ja mukisematta, että olen aivan tajuttoman laiska vastaamaan tekstiviesteihin, mutta tänä syksynä opin amerikkalaisilta ystäviltämme yhteydenpitomuodon, joka saattaa pelastaa ystävyyssuhteeni. Oli melkoinen Heureka! -hetki tajuta miten nerokkaan, helpon ja lämpimän yhteydenpitotavan ääniviestit mahdollistavat!

Aloitin ääniviestittelyn englanniksi ja siirryin alkujännityksen laannuttua suomea puhuviin ystäviini. Vaikuttaa siltä, että suomalaisten ujous ulottuu vielä ääniviestien käyttöön, mutta teen kaikkeni ystävieni kelkan kääntämiseksi – ja jos ei muuta, helpotan ainakin omaa elämääni ja muistutan ystäviäni olemassaolostani hölöttämällä ääniviestejä. Ääniviestin lähettäminen säästää aivan hulluna aikaa sekä hermoja ärsyttävältä näpyttämiseltä – plus sen avulla viesteihin saa ihan eri tavalla nyanssia, kun kuulee ystävän äänen ja naurun kuivakan näytöllä killuvan tekstin sijaan.

Paras matka

Suuntasimme Tuomaksen ja äitinsä (minulla on muuten vaatimattomasti ilmaistuna maailman paras anoppi) kanssa Gdanskiin toissa viikolla juhlistamaan Tuomaksen pikkuveljen häitä. Yöunet jäivät lyhkäisiksi, mutta saimme haaveilevamme shoppailupäivän ja pääsin lempiaktiviteettini, eli katukuvaamisen, pariin. Tarkempaa matkaraporttia seuraa marraskuussa!

Paras artisti

Löysin vastikään brittiläisen King Charlesin melodisen tuotannon, joka yhdistelee modernia rockia ja lempeitä kitarariffejä. Levylautasella ovat soineet erityisen ahkerasti Bright Thing ja Loose Change for the Boatman. Pidän musiikkinsa lisäksi myös hivenen homssuisesta ja boheemista habituksestaan sekä mielettömistä hiuksistaan.

Tiia

Rulla <3 Voiko suloisempaa nimeä tuollaiselle ihanuudelle antaa :)

Vastaa
Hannamari Rahkonen

Alunperin suunnittelimme nimekseen Rauhaa, mutta se tuntui aivan liian pliisulta ja tylsältä. Yhtenä päivänä nimi Rulla vain pulpahti mieleeni kahvilan ovenkahvaan tarttuessa. Voinemme siis päätellä kahvihetkien tekevän hyvää monessakin mielessä :D

Vastaa
Outi Rinne

Ihania parhauksia :) Ja kiitos, erityisesti tuo ääniviesti-oivallus inspiroi. Menee käyttöön oitis!

Vastaa
Hannamari Rahkonen

Ole hyvä, ääniviestien maailma on ollut yksi niistä arjen suurista pienistä asioista :)

Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Liittyvät artikkelit

Kilpirauhastarinani ja ketogeeninen ruokavalio
Kaksi miestä ja Abelin unisex-tuoksut
Arvonta: Jaossa 3 x vapaavalintaista Algamaris-aurinkosuojatuotepakettia!
Vintage-astiakaappi