40 usein kysyttyä kysymystä luonnonkosmetiikan aurinkosuojista

Kaupallinen yhteistyö Alga Maris (sisältää alekoodin!)

Aivan valtava kiitos kymmenistä kysymyksistänne, joita esititte Mitä olet halunnut tietää fysikaalisista aurinkosuojista? -postauksessa! Kommentit paljastivat, että siellä ruutujen takana ollaan todella kiinnostuneita luonnonkosmetiikan aurinkosuojien terveellisyydestä ja vaikutuksesta ympäristöön, omaan kehoon ja toisaalta myös ehkä vähän mietitään, että miksi ne fysikaaliset aurinkosuojat ovat parempi vaihtoehto kuin kemialliset. Sain kysymyksistä koostettua 40 kappaleen kokonaisuuden, jotka toivon mukaan avaavat selkokielellä mieltänne askarruttaneita asioita. Eiköhän siis aloiteta!

Fysikaalinen vs. kemiallinen aurinkosuoja

1) Mitä eroja on kemiallisella ja fysikaalisella aurinkosuojalla?

Pääerot ovat seuraavat: 

  • Kemialliset aurinkosuojafiltterit tunkeutuvat ihon läpi ja muodostavat suodattavan kerroksen, joka imee UV-säteilyä itseensä, kun taas fysikaalisten aurinkosuojien sisältämät turvalliset ja luonnolliset mineraalifiltterit heijastavat säteilyn pois iholta eivätkä imeydy ihoon. 
  • Luonnonkosmetiikan sertifikaatin saaneissa fysikaalisissa aurinkosuojissa ei saa käyttää nanoteknologiaa
  • Fysikaaliset aurinkosuojat toimivat välittömästi levityksen jälkeen siinä missä kemialliset vaativat noin 30 minuutin vaikutusajan
  • Fysikaaliset aurinkosuojat eivät ole haitallisia ympäristölle, ne eivät sisällä hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja ja niiden sisältämät mineraalifiltterit ovat tutkitusti turvallisia myös aivan pienille lapsille

2) Mitä fysikaalinen aurinkosuoja tarkoittaa? Luomuako?

Fysikaalinen aurinkosuoja tarkoittaa sitä, että auringonsäteiltä suojaavat raaka-aineet ovat peräisin luonnollisista lähteistä, tässä tapauksessa maamineraaleista. Fysikaalisissa suojissa käytetään mineraalifilttereitä (titaani ja -sinkkioksideja), jotka heijastavat säteilyn pois iholta eivätkä imeydy ihoon. Fysikaalinen ei tarkoita automaattisesti luomua, vaan sitä, että UV-säteilyltä suojaavat mineraalifiltterit ovat luonnollisia. Suosittelen etenkin aurinkosuojia valitessa kiinnittämään huomiota siihen, että tuotesarjalla on virallinen luonnonkosmetiikan sertifikaatti.

3) Miten fysikaalinen aurinkosuoja on parempi kuin tavallinen aurinkorasva?

Kemialliset aurinkosuojat sisältävät usein keholle ja ympäristölle haitallisia UV-filttereitä, kemikaaleja ja nanoteknologiaa, jotka vaikuttavat haitallisesti hormonitoimintaan ja terveyteen. Tämän lisäksi kemiallisesti tuotetut aurinkosuojatuotteet aiheuttavat meriympäristön monipuolisen elämän tuhoutumista ja voiteiden sisältämät kemikaalit ovat tuhonneet useita koralliriuttoja. Kemiallisten aurinkosuojavoiteiden nanopartikkelit, rasvat ja kemikaalit estävät auringonvalon pääsyn meren pohjalle, jolloin merenalainen ympäristö ei pääse uusiutumaan.

Sertifioidun luonnonkosmetiikan aurinkosuojatuotteet ovat turvallisia, koska niissä ei käytetä ympäristölle tai terveydelle haitallisia kemikaaleja, nanoteknologiaa tai muita sellaisia raaka-aineita, joiden turvallisuudesta ei ole takeita. Fysikaalisten aurinkosuojatuotteiden teho saadaan muodostettua erittäin hyvin siedetyillä ja turvallisilla mineraalisuodattimilla, jotka sopivat myös lasten iholle. 

4) Tukkivatko fysikaaliset suojat ihoa herkemmin kuin kemialliset? Aika moni aurinkosuojavoide sisältää kookosöljyä tai seesaminsiemenöljyä, jotka voivat olla ihoa tukkivia.

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta, mutta yleisesti ottaen mineraalifiltterit saattavat tukkia ihohuokosia herkemmin, koska ne eivät imeydy ihoon, vaan muodostavat ihon pinnalle suojaavan kalvon. Toisaalta fysikaaliset suojat ovat myös turvallisempia käyttää, koska ne ovat pois pestävissä. Mitä tulee mainitsemiisi kasviöljyihin, niin Alga Mariksen aurinkosuojissa käytetyt kasviöljyt ovat molekyylikooltaan hyvin imeytyviä eikä niillä ole tukkivaa vaikutusta.

Alga Maris-aurinkosuojien ominaisuudet, säilyvyys & käyttö 

5) Kuinka paksu kerros on riittävä?

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta, kun on kysymys fysikaalisista aurinkosuojista. Määrän tulisi kuitenkin olla sellainen, että iho on selkeästi joka puolelta kostea levittämisen jälkeen. Itse olen kokenut Suomen sääolosuhteissa, että esimerkiksi Alga Mariksen vesimäisellä aurinkosuojasuihkeella saa turvallisen suojan ohuellakin kerroksella – toisaalta asiaan vaikuttaa niin moni tekijä aina ihotyypistä ilmasto-olosuhteisiin, että mitään spesifiä ohjetta on mahdotonta antaa. Tärkeintä on levittää aurinkosuoja siten, että se kosteuttaa ihon kunnolla ja muistaa lisätä aurinkosuojaa muutaman tunnin välein.

6) Täytyykö joka vuosi hankkia uudet aurinkosuojatuotteet vai säilyykö tuotteiden teho ja suojakertoimet seuraavanakin kesänä? Kiinnostaisi tietää, että kuinka kauan fysikaalisessa aurinkovoiteessa säilyy suoja? Voiko siihen itse vaikuttaa jotenkin?

Alga Mariksen valmistajahan suosittelee, että tuote uusitaan kahdeksan kuukauden kuluttua avaamisesta, mutta henkilökohtainen kokemukseni on se, että fysikaaliset aurinkosuojat eivät menetä tehoaan tuossa ajassa eikä niitä ole syytä uusia joka kesä, ellei tuote ole härskiintynyt. Tuotteen säilyvyyttä voi halutessaan parantaa säilyttämällä sitä rannalla ollessa mahdollisimman varjoisassa tai viileässä paikassa. Rasvahappojen laadun ja säilyvyyden kannalta tärkeintä on se, ettei tuote joudu liian rajuen lämpötilavaihteluiden alaiseksi. Olen käyttänyt täysin onnistuneesti kahden kesän ajan Alga Mariksen SPF30 -suihketta enkä ole huomannut mitään eroa suojan tehossa (minulla on aika vaalea, herkästi palava iho). Ensin tietysti varmistin, että tuotteen tuoksu on tismalleen yhtä raikas kuin edellisenä kesänäkin ja että koostumus ei ollut muuttunut. Itse ostaisin uuden tilalle, jos huomaisin jommassa kummassa eroa vasta korkattuun voiteeseen. Tämä kokemukseni koskee ainoastaan Alga Mariksen tuotteita, en ole muita merkkejä käyttänyt, joten en osaa sanoa niiden tehosta mitään.

7) Kuinka usein aurinkosuojatuotetta pitää lisätä (sis. myös kasvoille laitettavat aurinkosuojalliset meikkituotteet)?

Vähintään kahden tunnin välein ja aina uinnin jälkeen. Itse en ole suojannut kasvoja Suomen sääolosuhteissa kuin kerran päivässä, jos käytössä on esimerkiksi lierihattu, joka myös osaltaan suojaa ihoa. Jos käytössä ei ole hattua, myös kasvoille kannattaa lisätä uusi aurinkosuojakerros kahden tunnin välein.

8) Onko siitä jotain haittaa, jos aurinkosuojan levittää hieman kosteusvoiteesta kostealle iholle? Kaikki fysikaaliset aurinkosuojat tuppaavat jättämään ihoni kalpean valkoiseksi ja olen todennut syyn olevan ihon kuivuudessa. Kosteusvoiteen päälle levittäminen auttaa hieman.

Oletko kokeillut Alga Mariksen aurinkosuojia? Nämä ovat omalla kohdallani olleet ainoat luonnonkosmetiikan aurinkosuojavoiteet, jotka eivät jätä ihoa valkoiseksi! Suosittelen levittämään aurinkosuojan vähintään puolikuivalle iholle, koska aurinkosuojaa tulee helposti annosteltua liian vähän, jos alla on jo rasvakerros. Liian ohut kerros ei anna kunnon suojaa, mutta muutoin en näe asiassa mitään ongelmaa.

9) Suojaako aurinkorasvat todella?

Kyllä suojaavat. Esimerkiksi Alga Mariksen kaikille aurinkosuojavoiteille on tehty viralliset SPF-suojakerrointutkimukset ja tutkittu myös mineraalifilttereiden turvallisuus sekä teho.

10) Miten usein fysikaalista aurinkosuojaa kannattaa levittää iholle päivän mittaan? Mietin lähinnä oman harrastukseni kannalta, sillä kesällä tulee tosi paljon vietettyä aikaa vedessä ja nimenomaan ulkona.

Haastavissa, eli heijastumista voimistavissa sääolosuhteissa auringonsäteiden vaikutus moninkertaistuu. UVB-säteilyn heijastumisilmiö on meriveden äärellä noin 20 % ja veden äärellä noin 8 %. Tällaisissa olosuhteissa on aina suositeltavaa lisätä aurinkosuojaa tunnin välein ja aina uinnin tai vedessä vietetyn ajan jälkeen.

11) Onko olemassa tukkimattomia luonnonkosmetiikan aurinkosuojia?

Täysin tukkimattomia suojia ei valitettavasti ole mahdollista valmistaa, koska luonnolliset aurinkosuojat perustuvat mineraalifilttereiden säteilyä pois heijastavaan vaikutukseen. Tähän vaikuttaa erityisesti se, että luonnonkosmetiikan aurinkosuojissa on määritelty tarkkaan mineraalifilttereiden koko, joka ei saa olla nanomuodossa. Näkisin, että turvallisuus on vaakakupissa paljon merkittävämpi asia kuin niin sanotut pinnallisempi haitta, joka sekin on vältettävissä huolellisella poistamisella (aiheesta lisää seuraavan alaotsikon alla).

12) Onko olemassa TÄYSIN hajusteettomia fysikaalisia aurinkosuojia, joissa ei tosiaan ole minkäänlaista tuoksua?

No onneksi on! Alga Mariksella on useampi hajusteeton ja hypoallergeeninen aurinkosuoja. Tällaisia ovat mm. Alga Maris SPF50 -suihke, Alga Maris aurinkovoide SPF50Alga Maris aurinkovoide lapsille SPF50,Alga Maris aurinkovoide kasvoille SPF50 (hajusteeton, muttei hypoallergeeninen) ja Alga Maris aurinkovoidepuikko SPF50 (hajusteeton, muttei hypoallergeeninen).

13) Mitä nämä tuotteet maksavat ja onko erihintaisille tuotteilla suurta eroa laadussa?

Alga Maris -tuotteiden hinta pyörii 10,90-29,90 € haitarissa, joista saat koodilla yellowmood 10 % alennuksen jatkuvasti House of Organicilta. Hintaero selittyy tuotteiden koolla ja käyttötarkoituksella, laatu on kaikissa oman kokemukseni perusteella ihan ykkösluokkaa!

14) Miten hyvin Alga Mariksen aurinkosuojavoiteet kestävät vettä?

Kaikki Alga Mariksen suihkeet ja aurinkosuojavoiteet ovat vedenkestäviä, mutta niitä pitää lisätä aina uinnin jälkeen uusi kerros, jotta suoja pysyy mahdollisimman tehokkaana (kotimaassa ei niin pakollista kuin ulkomailla, toki tähän vaikuttaa myös ihotyyppi ja ihon sävy).

Fysikaalisten aurinkosuojien peseminen iholta

Alga Mariksen fysikaaliset aurinkosuojatuotteet sisältävät mineraalipigmenttejä, jotka voivat tukkia erityisesti herkkää ihoa. Tämän lisäksi aurinkosuojavoiteet muodostavat ihon pinnalle suojaavan ja vedenkestävän kalvon, jonka vuoksi ne on syytä poistaa iholta päivän päätteeksi.

15) Miten fysikaalisen aurinkosuojan saa poistettua kasvoilta ja vartalolta parhaiten, ihoa rasittamatta? Kuvitellaan vaikka, että edessä on viikon rantaloma jolloin aurinkovoidetta kuluu ja se pitäisi pestä muutamaan kertaan päivässä varmaan pois.

Miksi aurinkovoide pitäisi pestä muutaman kerran päivässä? Jos iho hikoaa, sen voi toki huuhdella päivällä, mutta yksi pesukerta riittää aivan mainiosti aurinkosuojajämien poistamiseen. Kaikista hellävaraisimmin saat puhdistettua vartalon ja kasvot puhdistusöljyillä, joiden rasvaliukoiset raaka-aineet ovat hellävaraisia, kosteuttavia eivätkä ärsytä ihoa. Vartalon ihon voi myös kuoria kevyesti hellävaraisella vartalonkuorintakintaalla, kunhan iho kuumota tai ole palanut. 

16) Millaista puhdistusta suosittelisit nimenomaan herkistyneelle iholle? Sitä kun ei voi mielettömästi hinkkailla musliiniliinalla, kuorinnoilla yms.

Herkälle kasvojen iholle sopii parhaiten öljymäinen puhdistustuote, jonka tehoa voi lisätä Konjac Sponge -ihonhoitosienellä. Ihonhoitosieni sopii myös todella herkälle iholle, koska sillä ei yksinkertaisesti saa kuorittua/hangattua ihoa liian voimakkaasti. Silti sieni kuorii ihon kevyesti ja tehostaa puhdistusta. Löydät Konjac Sponge -ihonhoitosienen käyttöohjeet artikkelistani 8 syytä ottaa Konjac-sieni osaksi ihonhoitorutiineja.

17) Mistä tietää, että on varmasti saanut pestyä aurinkovoiteen pois iholta?

Parhaiten puhdistustuloksen näkee tietysti tarkastelemalla ihoa läheltä ja tunnustelemalla ihon pintaa. Erityisesti kasvojen ihohuokoset on helppo tarkistaa peilistä ja uusia pesu, jos se on tarpeen.

18) Miten fysikaalisissa aurinkorasvoissa voidaan käyttää alumiinia?

Alga Mariksen aurinkovoiteissa on käytetty aluminaa, eli alumiinioksidia, joka on täysin sallittu aine sertifioidussa luonnonkosmetiikassa. Alumina on luonnollista alkuperää eikä sillä ole mitään tekemistä synteettisen alumiiniklorohydraatin kanssa, joka on kielletty luonnonkosmetiikassa. Kun puhutaan alumiinista, on tärkeää ymmärtää, että sen turvallisuuteen ja haitallisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea a) alkuperä (luonnollinen vai synteettinen) ja b) alumiiniyhdisteen molekyylikoko. Synteettiset alumiiniyhdisteet ovat usein hyvin pienimolekyylisiä ja imeytyvät ihohuokosiin, mutta luonnonkosmetiikan luonnollisesta alumiinista johdetut molekyylikristallit ovat kooltaan niin isoja, etteivät ne läpäise ihoa. Itse en näe alumiinioksidia ongelmana, koska se on täysin luonnollinen ainesosa ja yleisesti käytössä luonnonkosmetiikan tuotteissa.

19) Täytyykö tuotteessa olla maininta, jos siinä on käytetty nanopartikkeleita?

Kyllä täytyy, mutta sertifioidussa luonnonkosmetiikassa ei koskaan käytetä nanopartikkeleita. Alga Mariksella on Ecocert-sertifikaatti, joka on kieltänyt nanohiukkasten käytön sertifioiduissa kosmetiikkavalmisteissa vuodesta 2008 lähtien. Kaikki ainesosat, joita on käytetty minkä tahansa kosmeettisen tuotteen muodostamisessa (erityisesti fysikaaliset aurinkofiltterit) testataan ja tuote hyväksytään sertifioiduksi vain siinä tapauksessa, etteivät ainesosat sisällä lainkaan nanohiukkasia.

20) Imeytyykö kemiallisista aurinkosuojarasvoista paljon kemikaaleja? Onko jotain luomua, jossa ei olisi mitään ylimääräistä?

Kemiallisten aurinkosuojien vaikutusta on tutkittu jo aika paljon, vaikkei niiden pitkäaikaisvaikutuksista vielä tiedetäkään. Ainakin parabeenien, EDTA:n ja nanohiukkasten terveyshaitoista löytyy tutkimusnäyttöä. Nykyään on niin helppo valita luonnollinen ja turvallinen vaihtoehto, etten mistään hinnasta suostuisi käyttämään omalle iholleni kemiallista aurinkosuojaa. Alga Mariksen kaikki suojat ovat sertifioitua luonnonkosmetiikkaa ja suurin osa INCI-listan vaikuttavista raaka-aineista on luomutuotettuja.

21) Fysikaalisten aurinkosuojien ympäristövaikutukset?

Alga Maris on tutkinut paljon fysikaalisiin aurinkosuojiin käytettyjen mineraalien toksikologista vaikutusta ympäristöön kuten mereen ja mereneläviin ja näistä tuloksista ei ole paljastunut niiden sisältävän sellaisia toksiineja, jotka vaikuttaisivat haitallisesti meriin tai niiden eliöihin. Tutkimuksissa on sen sijaan selvinnyt, että hiukkasten koolla on suuri merkitys ympäristön hyvinvointiin: alle 30 nanometrin (0.00003 mm) kokoiset nanohiukkaset vaikuttavat haitallisesti mikrolevien kasvuun ja niiden korkeat pitoisuudet eivät tue ympäristön hyvinvointia. Titaani- ja sinkkioksidit eivät kuitenkaan ole toksisia tai ympäristölle haitallisia, kun niiden koko on suurempi kuin 150 nm (0.00015 mm) aivan kuten kaikissa Alga Mariksen aurinkosuojatuotteissa on.

22) Miten voin suojata lapsen ihon auringolta?

Lasten iho on suositeltavaa ensisijaisesti vaatetuksella, aurinkolaseilla ja hatuilla. Näiden lisäksi käytössä on tärkeää olla korkean suojakertoimen aurinkosuoja, mikäli aikaa vietetään auringossa tai veden äärellä. Lapsille suositellaan käytettäväksi ainoastaan fysikaalisia aurinkosuojia, joiden teho perustuu UV-säteitä poisheijastaviin ja turvallisiin mineraalifilttereihin kuten titaani- ja sinkkioksideihin.

23) Miksi on suositeltavaa käyttää aurinkosuojaa kaikille yli 1-vuotiaille lapsille?

Lasten ihon rakenne on aikuisen ihoon verrattuna ohut eikä sarveiskerroksen soluväleissä olevia lipidejä ole vielä riittävästi suojaamaan UV-säteilyltä. Asiassa on myös se puoli, että nimenomaan lapsuudessa saadut auringonpolttamat lisäävät todennäköistä ihosyöpäriskiä myöhemmin elämässä.

24) Mikä aurinkorasva olisi kaikista paras lapselle?

Olen käyttänyt omalle siskontytölleni Alga Mariksen lasten SPF50 -aurinkosuojavoidetta. Voide levittyy hyvin, antaa tehokkaan suojan, sisältää runsaasti ihoa hoitavia rasvahappoja ja antioksidantteja ja on täysin luonnollinen. Voiteen turvallisuus on myös tarkoin testattu. 

25) Miten aurinkorasvan saa pestyä parhaiten pois esimerkiksi alle 1-vuotiaalta lapselta, jolle en käytä mitään pesuaineita tai saippuaa?

Voit poistaa aurinkosuojan lapsen iholta samaan tapaan kuin omaltasi: puhdistusöljyllä ja pehmeällä sienellä. Lasten ihon puhdistukseen voi aivan hyvin käyttää esimerkiksi neitsytkookosöljyä sellaisenaan, samalla iho saa kosteutusta.

26) Minkä ikäiselle lapselle fysikaaliset aurinkosuojat soveltuvat? Mitä voin laittaa tarvittaessa vauvan iholle?

Alle kuuden kuukauden ikäisille vauvoille ei saa käyttää mitään aurinkosuojia, sillä vauva ei osaa vielä tuossa iässä hikoilla ja rasvaus voi estää ihoa hengittämästä normaalisti. Noin pienelle vauvalle saa parhaimman ja turvallisimman suojan vaaleilla ja luonnonmateriaaleista valmistetulla vaatteilla, lierihatulla ja varjon suosimisella. Yli kuuden kuukauden ikäiselle vauvoille fysikaalisia aurinkosuojia voi käyttää vapaammin ja lisätä muutaman tunnin välein, mutta suositus on se, että alle 3-vuotiaiden pääsuoja on vaatetus sekä varjo. Yli kuuden kuukauden ikäisten vauvojen iholle voi käyttää Alga Mariksen lasten SPF50 -aurinkovoidetta.

27) Onko tutkimuksia siitä ovatko fysikaaliset aurinkosuojat turvallisia lapsille?

Alga Mariksella on valikoimissa ihan varta vasten lasten iholle suunniteltu korkean suojakertoimen aurinkosuojavoide, joka on käynyt läpi tarkat hypoallergeeniset ja käyttöön perustuvat testit, joilla on taattu tuotteen turvallisuus. Tämän lisäksi voide on hajusteeton ja sisältää ainoastaan luonnollisia ainesosia. Omasta mielestäni ehdottomasti turvallisin vaihtoehto heti vaatteilla suojaamisen jälkeen.

Lapsille suositellaan ainoastaan fysikaalisia aurinkosuojia, koska ihon pinta-ala suhteessa painoon on lähes kolme kertaa suurempi kuin aikuisella – tämä aiheuttaa, että lapsen ihon läpäisevyys on kolme kertaa aikuisen ihoa suurempi ja myrkytysriski on suurempi. Fysikaalisten suojien mineraalifiltterit muodostavat iholle suojaavan pintakalvon ja heijastavat UV-säteilyä pois ihon pinnalta.

29) Miten aurinkosuoja poistetaan lapsen iholta? Riittääkö pelkkä vesipesu vai tarvitaanko jokin tietty puhdistusaine?

Lapsen iholle riittää yleensä mietoja tensidejä sisältävä luonnonkosmetiikan suihkugeeli tai öljy ja pehmeä pesusieni. Pelkkä vesipesu ei ole suositeltavaa, koska mineraalifilttereiden muodostama kalvo ei lähde pois itsestään.

Suojakertoimet ja niiden valinta

30) Voiko fysikaaliselle aurinkosuojalle määrittää suojakertoimen?

Kyllä voi. SPF (The Sun Protector Factor) on yleisesti käytössä oleva kansainvälinen aurinkosuojakertoimen mittauskeino ja kaikki Alga Mariksen aurinkosuojatuotteet on mitattu tällä menetelmällä.

Suojakertoimien testausmenetelmä on aika tieteellisen kuuloinen, mutta kirjoitan sen silti tähän: ihoalueelle levitetään 2 mg aurinkosuojaa, altistetaan sitä UV-säteilylle ja 24 tunnin kuluttua määritellään niin kutsuttu Minimal Erythema (MED), eli pienin punoitusta aiheittava UV-valon määrä. SPF määritellään siis laskemalla mikä on MED:n laskennallinen ero aurinkovoiteella suojatussa ja suojaamattomassa ihossa. 

31) Miten valita oikea suojakerroin?

Valinta riippuu pääasiassa säteiden laadusta, maantieteellisestä sijainnista ja ihotyypistä. Äärimmäisissä sääolosuhteissa kuten veden äärellä, vuoristoissa ja lumisissa olosuhteissa on aina suositeltavaa valita korkea suojauskerroin (30 tai 50), sillä hiekka, vesi ja lumi moninkertaistavat UV-säteilyn vaikutuksen. Tämä suositus koskee kaikkia ihotyyppejä.

Alempia suojakertoimia voidaan käyttää jokapäiväisissä olosuhteissa tai silloin, jos ihotyyppi on tumma. Erittäin vaaleille ja vaaleille ihotyypeille suositellaan aina korkeita ja erittäin korkeita SPF-kertoimia.

32) Miksi luonnolliset aurinkosuojat tekevät ihon valkoiseksi ja ovat toisinaan koostumukseltaan paksuja?

Fysikaalisiin aurinkosuojiin käytettävät mineraalipigmenttijauheet ovat sävyltään valkoisia ja tämän seurauksena kaikki mineraalisuodattimiin perustuvat aurinkosuojavoiteet ovat valkoisia. Kevyt ja ohut mineraalifiltterikerros antaa iholle voimakkaan suojan heijastamalla auringonsäteet pois iholta. Mineraalipigmentit ovat yleisesti erittäin hyvin siedettyjä eivätkä ne aiheuta kemiallisten raaka-aineiden tavoin sivuvaikutuksia tai saastuta luontoa. Luonnolliset mineraalisuodattimet antavat iholle kokonaisvaltaisen ja turvallisen suojan UV-säteilyä vastaan.

Mineraalisuodattimien määrä on suurempi korkeamman suojakertoimen aurinkovoiteissa, jonka vuoksi ne ovat paksumpia kuin alhaisen suojakertoimen voiteet.

33) Mikä olisi Suomen kesää ajatellen hyvä suojakerroin?

Suomen olosuhteissa aikuisen iholle riittää yleensä SPF30 (kunhan sitä muistaa lisätä säntillisesti parin tunnin välein!), mutta yhtä ainoaa sopivaa suojakerroinsuositusta on mahdotonta määritellä.  Sopivan aurinkosuojan valintaan vaikuttavat niin monet eri tekijät, jotka pitää ottaa huomioon: maantieteellinen sijainti, ihotyyppi, ikä ja sukupuoli. Säteiden vaikutus riippuu hyvin pitkälti ihotyypistä ja ihon pohjasävystä, joiden lisäksi reaktioherkkyyteen vaikuttavat pilvisyys, auringon korkeus sekä vuorokauden ja vuodenaika. Meriveden ja veden äärelle valitsisin aina suojakertoimen 50, sillä vesi lisää UV-säteilyn voimakkuutta lähes 20 %. Lasten iholle suojakertoimen pitää olla aika SPF50.

34) Mitä suojaa suosittelet, kun menen Kreetalle heinäkuussa pariksi viikoksi ja olen aika tumma, mutta palan jos olen liian kauan ensimmäisillä kerroilla auringossa?

Heinäkuuhun mennessä olet toivottavasti ehtinyt saada ihollesi jo hieman omaa vastustuskykyä UV-säteilylle, jolloin iho ei enää pala niin herkästi kuin alkukesällä. Suosittelen Kreetan lämpöön Alga Maris SPF50 -aurinkosuojasuihketta tai sarjan voidemaisia, yhtä korkean suojakertoimen voiteita.

35) Paloin vahingossa oikeasta säärestä ja oikeasta käsivarresta toissa kesänä todella pahasti. Mikä olisi paras suoja näille osille? Toki käytän vaatetta ja mieluiten varjossa lymyilen, mutta en voi täysin pitää näitä paikkoja piilossa.

Palanut iho pitää suojata korkeilla suojakertoimilla etenkin nyt alkukesän aikana. Suosittelen, että käytät palaneille kohdille mahdollisimman rasvaista aurinkosuojaa, koska rasvaiset raaka-aineet tukevat mineraalifilttereiden tehoa ja tekevät koostumuksesta kestävämmän. Paras valinta olisi Alga Mariksen SPF50 aurinkosuojavoide vartalolle. Muista lisätä voidetta muutaman tunnin välein!

36) Minkälainen suoja olisi paras hyvin vaalealle iholle?

Hyvin vaalealle iholle kannattaa käyttää alkukesästä SPF50 korkean suojakertoimen voiteita, koska vaalean ihon UV-säteilyn sietoraja on alempi kuin tummemman ihosävyn omaavilla. Loppukesästä voi halutessaan kokeilla SK30 suojakerrointa, jos iho on saanut tottua aurinkoon aiempien kuukausien aikana.

37) Kiinnostaisi tietää miten hyvin suojakertoimiin voi luottaa, pitäisikö ostaa aina varmuudeksi suurempaa?

Suojakertoimiin voi luottaa aika vankasti, etenkin kun kaikki Alga Mariksen aurinkosuojatuotteet ovat tarkoin tutkittuja ennen kuin ne on hyväksytty myyntiin. Olen itse vaaleaihoinen ja käyttänyt tähän mennessä Suomessa vain suojakerrointa SPF30, palamatta.

Kasvoille sopivat aurinkosuojat

38) Millainen fysikaalinen aurinkosuoja olisi paras kasvoille?

Kasvoille löytyy tänä päivänä useampiakin vaihtoehtoja mikä on tosi ihana juttu. Eniten valintaan vaikuttaa oma ihotyyppi ja sääolosuhteet. Tropiikkiin suosittelen korkean suojakertoimen aurinkosuojavoidetta kasvoille, kun taas kotimaassa riittää yleensä SPF30-voide. Suomen olosuhteissa käytän meikittöminä päivinä kasvoille Algamariksen SPF30 -suihketta, joka on koostumukselta todella kevyt ja antaa hyvän suojan – tosi kätevä 2 in 1 -tuote, jos ei halua erillistä kasvovoidetta käyttää.

Sarjalta lanseerattiin kuitenkin nyt keväällä aivan mahtava napakymppituote jokaiselle meikkaajalle: sävytetty SPF30 -aurinkosuojavoide! Kyseessä on ehdottomasti luonnonkosmetiikan tämän hetken ykköstuote kasvojen suojaamiseen – voiteessa on korkea suojakerroin, se imeytyy nopeasti, ei jätä ihoa tahmaiseksi tai rasvaiseksi (kuten esim. Iroisien SPF25 BB-voide) ja voide antaa kevyen peittävyyden. Sävyjä löytyy kaksi: vaalealle suomalaiselle iholle sopiva Light ja tummasävyiselle tai todella ruskettuneelle iholle sopiva Medium. Iso peukku!

39) Mikä rasva ei valu tai jää valkoiseksi niin, että myös silmäluomet voisi suojata ilman että silmät kirvelee?

Aurinkosuojapuikkoa lukuunottamatta mikään Algamariksen aurinkosuojatuotteista ei jätä ihoa valkoiseksi eikä valu. Tuo ylemmän kysymyksen vastauksessa mainittu sävytetty aurinkosuojavoide on oma tämän hetken suosikkinija sen voi levittää myös silmäluomille. Se on aivan ihana tuote, joka on koostumukseltaan kevyttä eikä jätä kasvoja rasvaisen näköiseksi, valkoiseksi tai valu.

40) Onko esimerkiksi mineraalimeikkien puuteriaurinko”rasva” toimiva? Kuvittelisin että puuteri tarjoaa fysikaalisen suojan, onko näin?

Kyllä vain, mineraalimeikit sisältävät luonnostaan mineraalifilttereitä, jotka antavat iholle luonnollisen aurinkosuojan ja niitä voi aivan hyvin käyttää kasvojen aurinkosuojatuotteena. Suosittelen kuitenkin huomioimaan, että mineraalimeikit eivät sisällä rasvaisia ainesosia, joten niiden tarjoama suoja ei ole läheskään niin kestävä ja turvallinen kuin voidemaisessa tai suihkutettavassa muodossa olevilla suojatuotteilla. Kaupunkiolosuhteissa mineraalimeikin tuoman suojan pitäisi riittää, mutta esimerkiksi veden äärelle valitsisin aina voidemaisen vaihtoehdon – etenkin, kun kasvojen iho on ohuempaa kuin vartalon iho ja vaurioituu siksi palamisesta herkemmin.

Instagram – @yellowmoodmedia

Facebook – Yellow Mood

Kirja – Hyvän ruoan kirja

Kuvat Hannamari Rahkonen

Piia

Hei! Sisältääkö algamaris kids aurinkorasva partikkelifilttereitä? Ja osaisitko kertoa mitä ne ovat?

Vastaa
Hannamari Rahkonen

Tarkoitatkohan Piia nanopartikkeleita? Niitä Algamariksen Kids -aurinkovoiteessa ei ole, vaan suoja aikaansaadaan luonnollisilla titaani-, ja sinkkioksideillaa, jotka toimivat filttereinä heijastaen UV-säteilyn pois iholta :)

Vastaa
Kaija Alatalo

Hei
Mitä mieltä olet näistä aurinkosuojista, laitan Incilistan tähän.
Eka on 35 suojalla ja toka 50 suojalla.
Aqua, Dicaprylyl Carbonate, Cyclopentasiloxane, Zinc Oxide (nano), Titanium Dioxide, Diglycerin, C12-15 Alkyl Benzoate, Caprylyl Methicone, Di-C12-13 Alkyl Tartrate, Lauryl PEG-9 Polydimethylsiloxyethyl Dimethicone, Sodium Chloride, Dimethicone, Aloe Barbadensis Leaf Juice, Physalis Angulata Extract, Safflower Oil/Palm Oil Aminopropanediol Esters, Bisabolol, Allantoin, Panthenol, Tocopheryl Acetate, Caprylic/Capric Triglyceride, Polyglyceryl-3 Polydimethylsiloxyethyl Dimethicone, Triethoxysilylethyl Polydimethylsiloxyethyl Hexyl Dimethicone, Acrylates/Dimethicone Copolymer, Dimethicone/Divinyldimethicone/Silsesquioxane Crosspolymer, Haematococcus Pluvialis Extract, Tocopherol, Propylheptyl Caprylate, C12-13 Alcohols, Dimethicone/PEG-10/15 Crosspolymer, Polyglycerin-3, Glycerin, Sodium Citrate, Maltodextrin, Silica, Stearalkonium Hectorite, Dimethicone/Vinyl Dimethicone Crosspolymer, Propylene Carbonate, Dipropylene Glycol, Parfum, Chlorphenesin, Phenoxyethanol, Potassium Sorbate, Sodium Benzoate, Benzyl Benzoate, Benzyl Salicylate.

Aqua, Homosalate, Aloe Barbadensis Leaf Juice, Ethylhexyl Methoxycinnamate, Octocrylene, Cyclopentasiloxane, Ethylhexyl Salicylate, Butylene Glycol, Butyl Methoxydibenzoylmethane, Dimethicone/Vinyltrimethylsiloxysilicate Crosspolymer, Glyceryl Stearate, PEG-100 Stearate, Acrylates Copolymer, Caprylyl Glycol, Polyacrylate-13, Cyclohexasiloxane, Physalis Angulata Extract, Caprylic/Capric Triglyceride, Pentylene Glycol, Panthenol, Allantoin, Bisabolol, Safflower Oil Aminopropanediol Esters, Steareth-2, Steareth-21, Cetyl Alcohol, 1,2-Hexanediol, Carbomer, Xanthan Gum, Polyisobutene, Dimethicone/Vinyl Dimethicone Crosspolymer, Polysorbate 20, Sorbitan Isostearate, Aluminum Hydroxide, Hydrated Silica, Disodium EDTA, Aminomethyl Propanol, Citric Acid, Parfum, BHT, Haematococcus Pluvialis Extract, Tocopherol, Chlorphenesin, Phenoxyethanol, CI 77891, Benzyl Benzoate, Benzyl Salicylate, Limonene, Alpha-Isomethyl Ionone, Linalool.

Vastaa
Hannamari Rahkonen

Moi Kaija!

Ensimmäisessä on ainakin silikoneja ja muovia sisältäviä PEG-emulgaattoreita (absorvoivat myös muita raaka-aineita ihoon). Toisessa tuotteessa on ainakin kolmea erilaista kemiallista UV-suodatinta, silikoneja, EDTA:a, synteettistä alumiinia, BHT:a ja muita sellaisia raaka-aineita, joita en voi mitenkään suositella.

Valitsisin ehdottomasti sertifioidun luonnonkosmetiikan aurinkosuojan näiden sijasta (Algamaris, Acorelle jne.). :)

Vastaa
Kati

Onko suosituksia, millä Algamariksen SK50+ voiteen saa parhaiten pois auton nahkaistuimista tai esim. maalatusta puuovesta? Nämä voide on tahrinut, vaikka vaatteita ei suttaakaan.
SK50 ollut tehokas Portugalin kuumuudessakin, pari kertaa päivässä vaaleahkoille lapsille ja itselle on riittänyt. Iholta vaan on päivän päätteeksi ollut vähän työläs poistaa (Santen suihkugeeli käytössä).

Vastaa
Katariina

Tämä on nyt jo yli pari vuotta vanha kirjoitus, joten ymmärrän, jos et enää vastaa kysymyksiin. Mutta kysynpä silti, koska vastausta en ole mistään löytänyt.

Aurinkorasvaa pitää siis lisätä aina parin tunnin välein, niin mitä sinkki- ja titaanioksideille tapahtuu parin tunnin kuluttua, että ne eivät enää heijastakaan säteilyä pois? Katoavatko ne johonkin? Vai muuttuvatko oksidista johonkin toiseen muotoon?

Jos olen esim. toimistotyössä, ja ikkunoista tulee sisälle luonnonvaloa, niin pitääkö silti parin tunnin välein lisätä kasvoille aurinkorasvaa? Eikö kasvoilla ja muuallakin iholla ole ihan hirveä rasvapakkeli, jos Suomen kesässä lisää kahdeksan kertaa (klo 7-21) päivässä aurinkovoidetta?

Kiitos paljon, jos ehdit ja viitsit vastata!

Vastaa
Hannamari Rahkonen

Luonnonkosmetiikan aurinkosuojien viralliset ohjeet sanovat näin kuten postauksessa kirjoitin pari vuotta sitten. Henkilökohtaisesti käytän tässä asiassa maalaisjärkeä, eli laitan aurinkorasvaa aamulla kerran ja jos uin, lisään vasta sitten (tarvittaessa) uuden kerroksen. En ole palanut, mutta toki olemme yksilöitä, eli jonkun toisen iho voi vaatia pari suojakerrosta päivässä. En käyttäisi/lisäisi aurinkorasvaa toimistotyössä ollessa.

Ajattelen nykyään, että terveyden kannalta on todella tärkeää antaa iholle aurinkoa joka päivä maltillisesti ilman mitään aurinkorasvoja (auringolla on lukuisia positiivisia vaikutuksia soluihin ja elimistön hormoneihin).

Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Liittyvät artikkelit

Miten ketogeeninen ruokavalio on vaikuttanut insuliiniresistenssiin, kilpirauhaseen ja maksaan?
Suuri luonnonkosmetiikan aurinkosuojaopas
P’ure Papayacare & kotiapteekin ajankohtaisimmat itsehoitotuotteet
Green Beauty Awards 2018: Luonnonkosmetiikkameikit