Olen kokeillut vuosikymmenten aikana lähes kaikkea mahdollista painonpudotukseen liittyvää. Painonvartijat, Atkins, karppaus, fitnesstyyppiset dieetit ja useammat ketovalmennukset ovat kaikki tulleet tutuiksi.

Minulla ei ole koskaan ollut merkittävää ylipainoa. Kyse on ollut enemmän niistä kuuluisista viimeisistä viidestä kilosta, jotka pitäisi saada pois, jotta olisin tyytyväinen itseeni, mutta aina oli joku projekti käynnissä.

Koko ajan ajatukset pyörivät syömisen, liikunnan ja painon ympärillä. Mitä voin syödä? Onko tämä minulle hyväksi? Kuinka paljon minun pitäisi liikkua? Se oli valtavan kuormittavaa.

Aikaisemmat yritykset eivät olleet tuottaneet pysyviä tuloksia. Paino saattoi pudota hetkeksi, mutta ne viimeiset kilot eivät koskaan lähteneet pysyvästi. Kun ikää tuli lisää ja elämässä tapahtui ikäviä asioita, stressi alkoi näkyä myös kehossani. Hain lohtua ja helpotusta pahaan oloon ruoasta. Pikkuhiljaa paino alkoi nousta.

Lue myös: Näin Suvi-Maria selätti neljän vuoden painojumin LUJA-valmennuksessa ja tiputti 12 kiloa

Törmäsin sosiaalisessa mediassa Hannamarin julkaisuun LUJA-valmennuksesta. Se osui suoraan ytimeeni. Julkaisussa oli aikaisempien asiakkaiden kokemuksia, ja erityisesti yksi ajatus pysäytti minut:

Voisiko tämä olla loppuelämäni viimeinen ketovalmennus?

Se herätti kiinnostukseni, mutta samalla myös epäilykseni, olinhan kokeillut jo niin paljon. Miksi tämä toimisi, jos mikään aikaisempi ei ollut toiminut? Olin nähnyt muiden ihmisten onnistuvan erilaisissa valmennuksissa ja saavan huikeita tuloksia. Mutta entä jos minä taas epäonnistuisin? Pettymyksen pelko oli valtava.

Minulla oli myös fitness-taustaa ja kokemusta kilpalavoilta. Tiesin, miltä tuntuu kärsiä jatkuvasta nälästä, enkä halunnut enää koskaan palata siihen. Kun tutustuin LUJA-valmennuksen ruokavalioon, minua mietitytti myös sen ero aikaisempiin ketovalmennuksiin.

Olin tottunut ajattelemaan, että ketogeenisellä ruokavaliolla rasvaa pitää syödä mahdollisimman paljon. Nyt sitä opetettiinkin käyttämään harkitummin. Lisäksi ohjelmaan eivät kuuluneet jatkuva ketoleivonta, korvaavat herkut tai viikoittaiset vapaasyöntipäivät.

Mietin, mitä ihmettä sitten söisin. Onneksi päätin sivuuttaa epäilykseni ja lähteä mukaan.

Niitähän olin saanut vuosikymmenten ajan. Jotain piti naksahtaa myös omassa päässäni. Minun piti itse tehdä valintani, sitoutua niihin ja ymmärtää, miksi olin aikaisemmin toiminut tietyllä tavalla.

Olen oppinut, että joskus jostain pitää luopua, jotta voi saada jotain parempaa tilalle – ja minä olen todella saanut luopua. En koe, että olisin joutunut luopumaan jostain tärkeästä. Päinvastoin olen saanut luopua asioista, joita en enää tarvitse elämääni.

En enää lohduta tai palkitse itseäni syömällä ja juomalla asioita, jotka lopulta vain pahentavat oloani. Elämä heittää edelleen kierrepalloja. Tulee stressiä, pettymyksiä ja vaikeita tilanteita, mutta ne eivät enää oikeuta minua hakemaan kaupasta jotain, millä turruttaisin mielipahani.

Tilalle on tullut hyvää, puhdasta ruokaa, enemmän energiaa ja ennen kaikkea rauha omaan mieleen. Tuntuu kuin sumuverho olisi vedetty pois pääni ympäriltä.

Lue myös: Näin vapauduin sokeririippuvuudesta ja olen pitänyt poissa tiputtamani 30 kiloa

Aloitin Hannamarin kanssa LUJA-viikolla ja jatkoin sen jälkeen varsinaiseen LUJA-valmennukseen. Ensimmäisen viikon ja sitä seuranneiden kahdeksan viikon aikana painoni putosi lähes kahdeksan kiloa. Kehoni ympärysmitoista lähti yhteensä 55 senttimetriä. Siis yli puoli metriä!

Vaatekaappikin meni uusiksi. Vein juuri kassillisen liian suuriksi jääneitä vaatteita kierrätykseen. Olen nyt todella lähellä sitä mielikuvaa itsestäni, jonka olen halunnut saavuttaa. Siihen ei ole enää montaa kiloa matkaa. Aikaisemmin olisin pitänyt juuri tätä ulkoista muutosta kaikkein tärkeimpänä saavutuksena, mutta nyt ajattelen aivan toisin.

Painonpudotus on ihanaa, mutta kaikkein arvokkainta on se rauha, joka on tullut pääni sisälle.

Ruokahimo on hiljentynyt ja nukun paremmin. En enää käytä jatkuvasti energiaani siihen, että mietin, mitä voin syödä, kuinka paljon voin syödä tai kuinka monta kertaa päivässä pitäisi syödä. Ruokahäly päässäni on vaimentunut.

Myös uni on parantunut. Olen aina ollut todella herkkäuninen ja tarvinnut lähes täydelliset olosuhteet nukkumiseen. Nyt nukahdan aikaisemmin ja palaudun paremmin. Kierrokset ovat laskeneet. En ole enää samanlainen kiukkupussi kuin aikaisemmin.

Olen huomannut, että olen oikeasti paljon tasaisempi ihminen kuin luulin. Aikaisemmin saatoin ärsyyntyä pienistä asioista ja ihmetellä itsekin, miksi reagoin niin voimakkaasti. Nyt minulla on enemmän malttia käsitellä asioita. Ajatukset ovat kirkkaammat, energiaa riittää enemmän ja olo on aivan erilainen kuin pari kuukautta sitten. Tuntuu, että olen löytänyt itsestäni jotain, mikä oli ollut pitkään piilossa.

Yksi merkittävimmistä oivalluksistani on ollut se, miten paljon olen oppinut ymmärtämään omaa kehoani. Olen 51-vuotias ja käyttänyt hormonikorvaushoitoa noin puolitoista vuotta vaihdevuosioireiden helpottamiseen.

Aikaisemmissa valmennuksissa ei ollut juurikaan käsitelty naisen hormonitoimintaa tai sitä, miten erilaiset elämänvaiheet vaikuttavat hyvinvointiin. LUJAssa tämä on ollut minulle aivan uusi ja silmiä avaava näkökulma. Olen oppinut ymmärtämään paremmin omaa jaksamistani ja sitä, milloin kehoni tarvitsee liikettä ja milloin lepoa.

En enää ajattele, että minun pitäisi väkisin lähteä urheilemaan, vaikka olisin aivan poikki. Joskus paras ratkaisu on laittaa villasukat jalkaan ja levätä kotona. Toisina päivinä energiaa on vaikka muille jakaa ja voin lähteä tekemään kovatehoisen treenin. Molemmat ovat aivan yhtä hyväksyttäviä.

Olen oppinut kuuntelemaan itseäni sen sijaan, että suorittaisin jonkun muun laatimaa listaa.

Se on taito, jonka tiedän kulkevan mukanani loppuelämän.

Ensimmäinen työmatka osoitti, että osaan tämän myös oikeassa elämässä. Olin hiljattain työmatkalla Helsingissä. Etukäteen jännitin, miten pärjäisin tutun kotiympäristön ulkopuolella. Kotona ruokavalion toteuttaminen oli tuntunut turvalliselta ja helpolta, mutta hotelliaamiaiset ja ravintolaruokailut olivat uusi tilanne.

Tein itselleni ennakkosuunnitelman ja päätin toimia sen mukaan, ja kaikki meni todella hyvin! Osasin valita hotellin aamiaiselta itselleni sopivat ruoat. Muut tarjolla olevat herkut, mehut ja hiilihydraattipitoiset ruoat eivät edes houkutelleet minua.

Söin myös ravintolassa ja tein itselleni sopivia valintoja. Maistoin muutaman mocktailin, joissa oli hedelmäsokeria, ja huomasin seuraavana päivänä kehossani tuntemuksia, jotka yhdistin niihin. En kuitenkaan säikähtänyt tai ajatellut pilanneeni mitään. Painokin putosi reissun jälkeen.

Tämä kokemus antoi minulle valtavasti itseluottamusta. Minähän osaan tämän! Osaan tehdä itse valintoja, jotka tukevat hyvinvointiani myös silloin, kun en ole kotona tuttujen rutiinieni keskellä.

Lue myös: Miksi koko ajan tekee mieli makeaa?

Yksi yllättävimmistä muutoksista on ollut se, miten paljon itsevarmuuteni on vahvistunut. Olen aina pitänyt itseäni vahvana ja rohkeana naisena, mutta nyt tämä puoli minussa on vahvistunut entisestään. En enää pienennä itseäni tai pyydä anteeksi olemassaoloani.

Uskallan sanoa mielipiteeni ääneen ja pitää puoleni. Olen pienikokoinen nainen, ja olen elämäni aikana joutunut tekemään töitä sen eteen, että minut otetaan vakavasti. Nyt tuntuu, että osaan ottaa oman tilani entistä paremmin.

Olen oppinut sallimaan itselleni tervettä itsekkyyttä. Minulla on oikeus pitää huolta itsestäni, asettaa rajoja ja päättää, mikä on minulle hyväksi. Tämä on paljon enemmän kuin painonpudotus.

Kun lähdin LUJAan, mietin, voisiko tämä olla se viimeinen valmennus, jota tarvitsen. Nyt vastaukseni on kyllä. Vaikka valmennusta on vielä jäljellä, tiedän jo saaneeni työkaluja, joita voin käyttää loppuelämäni.

Erityisen arvokkaita minulle ovat olleet aikaisempien ryhmätapaamisten tallenteet ja muiden valmennettavien kokemukset. Olen kuunnellut niitä kävelylenkeillä kuin jatkoromaania. Välillä en ole malttanut edes mennä kotiin, koska olen halunnut kuunnella jakson loppuun. Olen saanut niistä valtavasti tietoa ja vastauksia kysymyksiini.

Myös ryhmän tuki on ollut tärkeää. Olen enemmän introvertti, ja aluksi ajatus Facebook-ryhmään liittymisestä kauhistutti. Mutta siellä on ollut ihanaa huomata, että joku reagoi kirjoituksiini, kannustaa ja elää mukana onnistumisissani. Ei tarvitse tehdä kaikkea yksin.

Ja Hannamarin tyyli sopii minulle täydellisesti. Arvostan hänen suorapuheisuuttaan, rehellisyyttään ja sitä, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Joskus tarvitaan lempeää kannustusta, joskus napakkaa herättelyä. Molemmille on paikkansa.

Olen viime viikkoina pysähtynyt monta kertaa miettimään, miten paljon hyvää elämässäni on tapahtunut näin lyhyessä ajassa. Kaikki on tuntunut jopa hämmentävän helpolta.

Vuosikymmenten yrittämisen, pettymysten ja jatkuvan suorittamisen jälkeen huomaan välillä kysyväni itseltäni:

Onko minulla oikeus tuntea näin hyvää oloa?

Voiko tämä todella olla näin helppoa?

Ja sitten muistutan itseäni, että kyllä voi. Minulla on oikeus olla onnellinen. Minulla on oikeus nauttia työni tuloksista. En voi muuttaa menneitä vuosia tai harmitella sitä, etten löytänyt näitä työkaluja aikaisemmin, mutta voin päättää, mitä teen tästä hetkestä eteenpäin.

Jos sinä olet samanlaisessa tilanteessa kuin minä olin, olet kokeillut kaikkea, olet väsynyt jatkuvaan yrittämiseen ja epäilet, voiko mikään enää toimia, haluan sanoa sinulle yhden asian.

Lähde mukaan.

Et voi tietää, mitä voit saavuttaa, jos et anna itsellesi mahdollisuutta kokeilla. Tämä ei tapahdu automaattisesti. Sinun pitää tehdä omat valintasi ja sitoutua muutokseen. Mutta minä olen elävä esimerkki siitä, että vuosikymmenten epäonnistuneiden yritysten jälkeenkin voi onnistua.

Ja jos minun pitäisi valita kaikista saavutuksistani yksi kaikkein tärkein, se ei olisi lähes kahdeksan kilon painonpudotus. Se olisi tämä sisäinen rauha. Sitä ei voi rahassa mitata.

LUJA on 12 viikon kokonaisvaltainen valmennus, jossa yhdistyvät yksilöllisesti sovellettu ketogeeninen ravitsemus, käyttäytymismuutos ja oman kehon toiminnan ymmärtäminen. Tavoitteena ei ole vain pudottaa painoa, vaan rakentaa taitoja, joiden avulla pystyt pitämään huolta itsestäsi myös valmennuksen jälkeen.

Jos tunnistat itsesi Susannan tarinasta, varaa maksuton kartoituspuhelu kanssani. Keskustelussa selvitetään, missä tilanteessa olet nyt, mitkä asiat ovat mahdollisesti estäneet sinua onnistumasta ja voisiko LUJA olla sinulle sopiva seuraava askel.

Varaa maksuton LUJA-kartoituspuhelu.