Kaupallinen yhteistyö House of Organic.

Maksa on ollut viime aikoina esillä paljon Yellow Moodissa, mutta halusin kirjoittaa aiheesta ihan oman artikkelinsa, sillä hyvin usein maksan hoitoa tai terveyttä lähestytään vain puhdistuskuurien kautta, vaikka tosiasiassa tuo tärkeä elin tekee herkeämättä työtä pitääkseen kehomme mahdollisimman toimintakykyisenä ja puhtaana.

Kehomme on viisas ja siksi maksa suorittaa puhdistustehtävänsä joka päivä tasan niillä aineksilla, joita me sen isäntänä syömme. Huonosti voiva maksa saattaa oireilla mm. vatsakipuina, pahoinvointina, sappikohtauksina, iho-ongelmina, ruoansulatus- ja happovaivoina, lamaannuttavana väsymyksenä ja tunteiden epätasapainona. 

Käyn postauksessa läpi yhdessä Mikan kanssa teknisempiä asioita liittyen esimerkiksi maksan rakenteeseen ja sen moninaisiin tehtäviin, mutta yhtälailla käsittelen ruokavalion ja lisäravinteiden merkitystä maksan hyvinvoinnin tukemisessa. Monella on myös vääriä käsityksiä siitä mikä rasvamaksa on tai mikä sitä aiheuttaa.

Toivon tämän tekstin kannustavan pohtimaan ennen kaikkea oman ruokavalion, tunteiden ja elintapojen vaikutusta maksan toimintaan, sillä parhaimmatkaan lisäravinteet tai detox-puhdistuskuurit eivät hyödytä, jos perusta, eli ruokavalio, on aivan retuperällä.

Suosittelen lukemaan alle postauksen Miten ketogeeninen ruokavalio on vaikuttanut insuliiniresistenssiin, kilpirauhaseen ja maksaan?, sillä avaan tuossa tekstissäni miten sain oman maksani toipumaan tulehdusta vähentävällä ruokavaliolla. Itselläni on taustalla insuliiniresistenssi, joka puolestaan aiheutti rasvamaksan kaikkine ikävine sivuoireineen. Tänä päivänä olen kuitenkin toipunut tästä tilasta lähes täysin ruokavalion avulla.

Maksa on todellinen monitoimielin; hormoneja sekä energiaa tuottava puhtaanapitolaitos, jolla on yli 500 aineenvaihdunnallista tehtävää. Se muuntaa aineiden muotoja, hajottaa ja tuhoaa, valmistaa ja varastoi. Ilman maksaa emme selviä, mutta harmillisen usein heräämme tärkeän elimemme uupumiseen vasta silloin, kun vaurio on jo syntynyt. Tästä syystä maksan hyvinvointiin kannattaakin kiinnittää huomiota koko elämän ajan.

Maksa sijaitsee vatsaontelon oikeassa ylänurkassa, pallealihaksen alapuolella. Painoa tällä ihme-elimellä on 1-1,5 kilogrammaa, joka tekee siitä suurimman yksittäisen sisäelimen. Maksan monenlaisista tehtävistä huolehtivat hepatosyytit eli erikoistuneet maksasolut, joista maksakudos suurimmaksi osaksi muodostuu.

Myös verisuonitukseltaan maksa on eriskummallinen tapaus – se ei nimittäin koskaan saa täysin hapettunutta verta. Maksavaltimon kautta maksaan virtaa hapekasta valtimoverta, mutta ennen kuin se kohtaa maksasolut, sekoittuu se ruoansulatuskanavan läpi virranneen porttilaskimoveren kanssa. Tämä suolistosta saapunut veri on vähähappista sekä täynnä ravinteita ja muita aineita, joiden käsittely kuuluu maksalle. Maksan käsittelemä veri siirtyy muihin kehonosiin maksalaskimon kautta.

Maksan tärkeys selventyy, kun ymmärtää, että lähes kaikki elimistömme veri kiertää sen läpi. Minuutissa tämä tarkoittaa noin puoltatoista litraa, vuorokauden aikana noin 2000 litraa. Ilman maksan tekemää suodatustyötä vereen jäisivät niin lääkeaineet, myrkyt, raskasmetallit kuin monet mikrobitkin.

Porttilaskimosta tuleva veri tavoittaa kaikki maksan solut sinusoideiksi kutsuttujen hiussuonien avulla. Näiden pienten, maksasolujen rinnalla virtaavien verisuonien seinämät ovat niin ohuet, että aineiden siirtyminen verestä maksasoluihin ja toisinpäin on erittäin tehokasta.

Sinusoidien seinämillä odottaa myös joukko syöjäsoluja eli makrofageja, jotka ovat maksan ensimmäinen puolustuslinja suolistosta tulevia haitallisia aineita vastaan. Makrofagit kirjaimellisesti syövät kaiken mahdollisesti vaarallisen bakteereja, parasiitteja, viruksia, syöpä- ja kuolleita soluja sekä sieniä myöten.

Lue myös: Kilpirauhastarinani ja ketogeeninen ruokavalio

Yksi maksan tärkeimmistä tehtävistä on toimia elimistömme jätteenpoistolaitoksena ja taudinaiheuttajien lisäksi maksa käsittelee myös elottomia vaarallisia aineita, kuten myrkkyjä ja lääkeaineita. Yksi maksan tunnetuimmista tehtävistä on varmasti alkoholin hajottaminen. Lisäksi maksa muuttaa kehomme ulkopuolelta tulleet kosmetiikan kemikaalit, ruokien lisäaineet sekä synteettiset hormonit helposti poistettavaan muotoon, jotta sisäelimemme voisivat toimia mahdollisimman moitteettomasti.

Toksiinien ja ongelmajätteiden poisto tapahtuu kahdessa faasissa, joista ensimmäisessä vaiheessa maksa neutraloi toksiinien rakenteen ja muuntaa ne niin kutsutuiksi välimetaboliiteiksi. Hajotettu välituote voi olla myrkyllisempi kuin alkuperäinen toksiini on ollut ja jos prosessi keskeytyy, nämä osittain muunnetut toksiinit karkaavat maksasta palaten veri- ja imusuonistoon ja matkaavat sieltä lopulta takaisin kudoksiin sekä soluihin.

Maksan toisessa puhdistusfaasissa tarvitaan runsaasti energiaa ja reilu varaston antioksidantteja, vitamiineja ja mineraaleja näiden vapaiden radikaalien neutraloimiseksi. Tässä vaiheessa maksa neutraloi toksisen aineen ja muuttaa sen vesiliukoiseen muotoon, jotta se voidaan siirtää ensin verenkiertoon, sitten munuaisten sisällä sijaitseviin verisuoniin ja lopulta munuaisen solut tunnistavat neutraloidun toksiinin ja aine poistuu elimistöstä virtsan mukana.

Ne haitalliset aineet, joita maksa ei kykene hajottamaan tai muokkaamaan (esimerkiksi raskasmetallit), varastoituvat maksaan.

Lue myös: Parhaat kotiapteekin hoitotuotteet  flunssan, lihaskipujen  ja arpien hoitoon

Maksa toimii lihasten ohella tärkeänä glukoosin varastointipaikkana. Se kykenee muuntamaan lyhytketjuiset sokerit glykogeeniksi eli varastohiilihydraatiksi, mutta myös rasvaksi. Tarpeen tullen maksa käyttää näitä energiavarastoja verensokerin nostamiseen. Maksa kykenee myös vaihtoehtoisena energianlähteenä toimivien ketoaineiden valmistukseen.

Negatiivisesta maineestaan huolimatta kolesteroli on elintärkeä aine. Vaikka sitä saadaan ravinnosta, tuottaa maksa itse suurimman osan. Kolesterolia tarvitaan etenkin solukalvojen rakennusaineeksi sekä D-vitamiinin, monien hormonien ja sapen valmistamiseen. Sappinestettä puolestaan tarvitaan ruoasta saatavien rasvojen hajottamiseen imeytymisen kannalta otolliseen muotoon, ja sen tuottaminen on yksi maksan tärkeimmistä tehtävistä.

Maksalla on merkittävä rooli vitamiinien ja nauttimamme ruoan pilkkomisen suhteen. Maksa muuttaa rasvaliukoiset vitamiinit vesiliukoisiksi, valmistaa glukoosia sekä kolesterolia, varastoi vitamiineja ja rautaa, prosessoi kilpirauhashormoneja ja säätelee hiilihydraatti- valkuaisaine- sekä rasva-aineenvaihduntaa.

Maksa toimii myös monien vitamiinien ja hivenaineiden varastona. Näön kannalta tärkeää A-vitamiinia eli retinolia varastoituu maksan Ito-soluihin, joista sitä vapautuu tarpeen tullen verenkiertoon maksan valmistamien kuljettajaproteiinien kantamana. Krooninen maksatulehdus tai maksakirroosi johtavat usein häiriöihin Ito-solujen kyvyssä säilöä A-vitamiinia.

K-vitamiini on tärkeässä roolissa maksassa valmistettavien veren hyytymistekijöiden suhteen, ja sitä saadaan sekä ravinnosta että suolistomme bakteerien tuottamana. Maksan ohella pienet K-vitamiinivarastot löytyvät ihosta ja lihaksista.

Rautaa varastoidaan ferritiininä tai hajonneena sellaisena maksasolujen sytoplasmassa. Maksa tuottaa myös rauta-aineenvaihdunnan kannalta tärkeimmät proteiinit, kuten haptoglobiinin, hemopeksiinin ja transferriinin.

Luiden ja hampaiden kehityksen kannalta tärkeää D-vitamiinia saadaan ravinnosta sekä UV-valon vaikutuksesta ihon tuottamana. D-vitamiini ei varastoidu maksaan, mutta muuttuu sen toimesta aktiivisempaan muotoon.

Lue myös: Luonnollisten ravintolisien ABC

Maksa on edellä mainittujen raudankuljetusproteiinien sekä hyytymistekijöiden lisäksi vastuussa monien muidenkin proteiinien valmistuksesta. Näihin kuuluvat plasman tilavuutta säätelevät albumiinit, rasva-aineita kuljettavat lipoproteiinit (esim. kolesteroleja kuljettavat LDL ja HDL sekä triglyseridejä maksasta muihin elimiin kuljettava VLDL) sekä glykoproteiinit.

Elintapoihin liittyvät maksasairaudet lisääntyvät koko ajan. Tärkein näistä on vääränlaista ravintoa, ylipainoa, insuliiniresistenssiä sekä alkoholin väärinkäyttöä seuraava rasvamaksa, joka pahimmillaan johtaa maksakirroosiin ja maksasolusyöpään. Rasvamaksataudista puhutaan, kun yli 5 prosenttia maksakudoksesta koostuu rasvapisaroista. Tällöin maksa on usein kooltaan huomattavan suuri ja sen toiminta on heikentynyt.

Tärkein maksaa kuormittava tekijä on ylipaino ja erityisesti vyötärölihavuus. Sisäelinrasva sisältää paljon tulehdusreaktioon liittyviä soluja, joiden tuottamat sytokiinit kulkeutuvat porttilaskimon kautta suoraan maksaan häiritsemään sen toimintaa. Tämä näkyy verensokerin, -paineen sekä rasva-arvojen nousuna, jotka ovat osa metabolista oireyhtymää. Kun rasvaa kertyy sisäelinten ympärille, kertyy sitä todennäköisesti myös maksaan, joka häiritsee tämän toimintaa entisestään. Jo muutamien kilojen painonpudotuksesta liikunnan ja oikeanlaisen ruokavalion avulla on suuri apu niin metabolisen oireyhtymän kuin maksan toiminnankin kannalta.

Ravinnon, ylipainon ja alkoholin lisäksi muita maksan kuntoa heikentäviä tekijöitä ovat lääkkeet, myrkyt, virustaudit sekä geneettiset tekijät. Suun kautta otetut lääkkeet kulkevat maksan kautta ja etenkin vääränlaisina yhdistelminä saattavat vahingoittaa maksaa pysyvästi. Monet lääkkeet, kuten parasetamoli, voivat liian suurina annoksina vaurioittaa maksaa yksinäänkin. On aina tärkeää noudattaa lääkkeiden ohjeita erityisesti annostuksen sekä yhteisvaikutusten osalta. Jos maksan toiminta on esimerkiksi rasvoittumisen tai korkean iän vuoksi heikentynyttä, voivat pienemmätkin lääkeannokset aiheuttaa vaurioita.

Virushepatiitit ovat tärkein maksaa vaurioittava tautiryhmä, jotka etenkin hoitamattoman B- ja C-hepatiitin kohdalla johtavat usein maksan rakenteen muuttumiseen ja toiminnan heikentymiseen. Virushepatiitit tarttuvat suun kautta tai veriteitse, ja omilla valinnoillaan voi ratkaisevasti vaikuttaa niiden tarttumiseen. A- ja B-hepatiittia vastaan on myös olemassa rokote.

Rasvamaksa ja sitä lopulta seuraava maksakirroosi tai maksasyöpä on perinteisesti liitetty alkoholin liikakäyttöön, mutta nykyään insuliiniresistenssin aiheuttamasta ylipainosta aiheutuva rasvamaksa on jo alkoholin aiheuttamaa yleisempi. Kirroositapauksista noin 90 prosenttia on silti edelleen alkoholin aiheuttamia. Rasvamaksa lisää huomattavasti riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, jonka vuoksi sen ehkäisyyn ja hoitoon kannattaa kiinnittää huomiota hyvissä ajoin.

Rasvamaksa syntyy hyvin usein insuliiniresistenssin vanavedessä, joka puolestaan aiheutuu liian runsaasta hiilihydraattien nauttimisesta ja siitä, ettei insuliini kykene sokerin liiallisen määrän vuoksi enää avaamaan soluja päästääkseen energian solun sisälle.

Rasvamaksa voi kehittyä myös normaalipainoiselle, jolloin tärkeässä roolissa on ennen kaikkea ruokavalio perinnöllisten tekijöiden rinnalla. Suomalaisista noin 40 prosentilla on geenimuoto, joka altistaa rasvamaksalle. Myös lääkkeet, raskaus ja ravitsemushäiriöt voivat johtaa maksan rasvoittumiseen.

Rasvamaksa liittyy tiiviisti tyypin 2 diabetekseen, joka puolestaan usein on seurausta vääränlaisista elintavoista ja ruokavaliosta. Etenkin runsas niin sanottujen nopeiden hiilihydraattien, kuten fruktoosin, nauttiminen on liitetty tyypin 2 diabeteksessä yleiseen insuliiniresistenssiin ja maksan rasvoittumiseen (lähde 1).

Jos keho ei kykene käyttämään kaikkia ravinnosta saatuja hiilihydraatteja, se varastoi ne lopulta rasvana, josta osa päätyy maksakudokseen. On myös havaittu, että runsaasti nautitut yksinkertaiset sokerit stimuloivat voimakkaasti maksan lipogeneesiä eli hiilihydraattien muuntumista rasvoiksi, joka lopulta johtaa epätasapainoon lipogeneesin ja sen vastareaktion, glukoneogeneesin, välillä (lähde 2).

Hiilihydraattien määrää rajoittavien ruokavalioiden, myös ketogeenisen, on havaittu vaikuttavan positiivisesti rasvamaksaan (lähde 3). Tulokset selittyvät nopeiden hiilihydraattien eliminoimisesta seuraavalla insuliiniherkkyyden sekä lipogeneesitasapainon parantumisella ja sen johdosta tapahtuvalla rasvamäärän pienentymisellä sekä painon putoamisella. Myös liikunta vaikuttaa myönteisesti insuliiniherkkyyteen sekä rasvamaksaan.

Maksaa hoidettaessa avainasemaan nousee tulehdusta lisäävien ja ylläpitävien ruoka-aineiden kuten viljojen, sokereiden (erityisesti fruktoosin ja glukoosi-fruktoosisiirapin) sekä lisäaineiden käytön eliminointi ja todella ravintorikkaan ruoka-aineiden maksimointi. Tärkeintä on välttää prosessoituja, uppopaistettuja ja runsashiilihydraattisia ruokia.

Maksa rakastaa prosessoimattomia rasvoja kuten neitsytoliiviöljyä, gheetä, voita, neitsytkookosöljyä ja lihoista saatavaa rasvaa, laadukkaita proteiinien lähteitä, villikalaa, runsasta vihreiden kasvisten ja tuoreiden yrttien käyttöä sekä kohtuudella tuoreita marjoja. Ruoista erityisesti kananmunien keltuaiset tekevät hyvää maksalle, sillä ne sisältävät runsaasti maksan toimintaan suotuisasti vaikuttavaa koliinia ja lesitiiniä.

Kuumentamaton ja pastöroimaton omenasiiderietikan sisältämät hapot toimivat entsyymin tavoin tehostaen ruoansulatusta ja ruoan hajoamista samalla kun se neutraloi verensokereita ja polttaa rasvaa (myös maksasta). Omenasiiderietikka sopii todella hyvin esimerkiksi salaatinkastikkeisiin!

Ruokavalio on aina maksan hoitamisen A ja O, mutta tämän ihmeellisen elimen toimintaa ja toipumista voi kuitenkin tukea erilaisilla ruokaan verrattavissa olevilla luonnollisilla ravintolisillä, jotka lataavat kehoa ravinteilla ja helpottavat maksan puhdistuskuormaa.

Maksa rakastaa tuoreita vihanneksia ja kasviksia, joiden rinnalla käytän itse kotimaisen Biomedin klorofyllipitoisia Green-kapseleita. Olen huomannut, että nämä ovat mitä parhainta maksan toimintaa tukevaa ruokaa, sillä ne on valmistettu tuoreesta kotimaisesta vehnänoraasta sekä makean veden levistä chlorellasta ja spirulinasta. Jauheet on kylmäpuristettu ja pakastekuivattu ravintopitoisuuden ja bioaktiivisen maksimoimiseksi. Molekyylirakenteensa ansiosta klorofyllipitoiset levät sitovat itseensä raskasmetalleja, alentavat maksa-arvoja ja lisäävät insuliiniherkkyyttä. Tämä lisäravinne sekä tuntuu että maistuu hyvältä (avaan itse aina kapselit ja nautin ne veden kanssa).

Toinen suosikkini on Nordiq Nutritionin luomutuotettuja ja tuorepakastekuivattuja raaka-aineita sisältävät Detox-kapselit, joissa on mielettömän upea kattaus paitsi tuorepakastekuivattuja mausteita ja yrttejä, myös maksan toimintaa tukevia karvasaineita sekä antioksidantteja. Kapseleissa on mm. kurkumaa, parsakaalia, punajuurta, C-vitamiinia, kuona-aineiden poistumista tehostavaa aminohappo metioniinia, solujen hapettumista ja tulehdusta ehkäisevää seleeniä sekä soluja suojaavaa bioaktiivista R-alfalipoiinihappoa, jonka tiedetään puhdistavan maksaa, tehostavan muiden antioksidanttien imeytymistä ja lisäävän energisyyttä.

Jatkuvassa käytössä maksan toimintaa voi ja kannattaa tukea myös luonnollisella C-vitamiinilla, sillä se tehostaa sekä tukee maksan detoksifikaatioprosesseja. Itse käytän Puhdistamon 100 % amlasta valmistettu C-vitamiinijauhetta, jossa ei ole mitään muuta.

Laatu

Maksanpuhdistukseen tarkoitettujen lisäravinteiden suhteen pidän kaikista tärkeimpänä sitä, että raaka-aineet ovat maksan toimintaa tukevia, niitä on riittävästi, mukana ei ole synteettisiä vitamiineja ja tableteissa ei ole käytetty turhia täyteaineita. Ja kuten sanottua, on todella tärkeää muistaa, että mikään lisäravinne ei korvaa värikästä, tulehdusta laskevaa ruokavaliota. Puhdistustavat lisäravinteet ovat kuin bonuksia, jotka antavat maksalle vähän lepohetkeä, jotta se jaksaa taas suorittaa tehtävänsä tehokkaasti.

Teksti Mika Saarenpää ja Hannamari Rahkonen

Kuvat Hannamari Rahkonen

Lähteet

Lähde 1: Ouyang, Xiaosen, Pietro Cirillo, Yuri Sautin, Shannon McCall, James L. Bruchette, Anna Mae Diehl, Richard J. Johnson, and Manal F. Abdelmalek. 2008. “Fructose Consumption as a Risk Factor for Non-Alcoholic Fatty Liver Disease.” Journal of Hepatology 48 (6): 993–99.

Lähde 2: Donnelly, Kerry L., Coleman I. Smith, Sarah J. Schwarzenberg, Jose Jessurun, Mark D. Boldt, and Elizabeth J. Parks. 2005. “Sources of Fatty Acids Stored in Liver and Secreted via Lipoproteins in Patients with Nonalcoholic Fatty Liver Disease.” The Journal of Clinical Investigation 115 (5): 1343–51.

Lähde 3: Tendler, David, Sauyu Lin, William S. Yancy Jr, John Mavropoulos, Pam Sylvestre, Don C. Rockey, and Eric C. Westman. 2007. “The Effect of a Low-Carbohydrate, Ketogenic Diet on Nonalcoholic Fatty Liver Disease: A Pilot Study.” Digestive Diseases and Sciences 52 (2): 589–93.